Vesametsä
Vesametsä on kanto- ja juurivesoista alkunsa saanut metsä. Sitä kasvatetaan ja uudistetaan joko tarkoituksella tai se syntyy luontaisesti. Kasvatettaessa käytetään yleensä lyhyttä, 1–30 vuoden kiertoaikaa eli aikaa metsikön perustamisesta päätehakkuuseen. Suomessa ei vesoista kasvattamista juuri käytetä, mutta Keski-Euroopassa menetelmällä on aiemmin ollut huomattava taloudellinen merkitys. Kasvattamisen sijaan Suomessa on vesoista luontaisesti alkunsa saaneita lehtipuumetsiä melkoisesti.[1][2]
Nopeakasvuinen lehtipuuviljelmä on tavallisin lyhytkiertoviljelmä. Sellaisesta saatavia tuotteita ovat esimerkiksi polttopuu, punontaan käytettävät vesat ja parkituksessa käytettävä kuori. Kasvatuksessa käytettävistä puulajeista tärkeimpiä ovat kastanja, pajut, poppeli, tammet, tervaleppä, valeakaasia ja valkopyökki.[2] Vesametsät on yleisesti muutettu siementen avulla uudistetuiksi ja kauemmin kasvatetuiksi metsiksi, joista saatava puu on taloudellisesti arvokkaampaa.[3]