Verotustietojen julkisuus Suomessa
Verotustiedot ovat Suomessa osittain julkisia. Julkisuus koskee sekä yksityishenkilöitä että mm. yhteisöitä kuten yhtiöitä.
Tuloverotuksessa julkista ovat kunkin verovelvollisen verotettavat tulot, verojen ja maksujen määrä, ennakoiden määrä ja maksettava tai palautettava määrä. Henkilöverotuksessa erikseen julkisia ovat verotettavan ansiotulon, pääomatulon ja kunnallisverotuksessa verotettavan tulon määrä. Julkisiin tietoihin eivät sisälly bruttotulot, verovähennykset tai verottomat tulot.
Muita julkisia verotietoja ovat mm. kiinteistöverotuksen tiedot, veronhuojennuksen saaneen yleishyödyllisen yhteisön nimi ja eräät tonnistoverovelvollista koskevat tiedot.
Luettelo yli 100 000 euroa ansainneista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verottaja toimittaa vuosittain medioille listan yli 100 000 euroa vuodessa ansainneista suomalaisista, heidän tuloistaan ja heidän maksamistaan veroista[1]. Viime vuosina tällaisia henkilöitä on ollut noin 70 000[1].
Vuoden 2022 verotietojen mukaan yli 100 000 euroa ansainneita suomalaisia oli noin 100 000, mutta todellisuudessa heitä oli noin 150 000. Pörssin ulkopuolisten osakeyhtiöiden omistajat saavat osan osingoistaan verottomana, ja jos tuloista ei tarvitse maksaa veroja, ne eivät näy veropäivänä julkaistavissa verotettavien tulojen tiedoissa. Samoin pörssiyhtiöiden omistajat saavat verottomia tuoja järjestelemällä omistustaan holding-yhtiöihin. Verottajan listalla ei myöskään mainita niitä, jotka saavat sadan tuhannen euron tulonsa perinnön muodossa, vaikka perinnöstä maksetaankin veroa. Vakuutuskuorissa ja osakesäästötileillä olevasta rahasta maksetaan veroja vasta sitten kun voittoja nostetaan – siihen asti tämän rahan omistajaa ei näy verottajan listalla.[2]
Vuodesta 2018 lähtien listalle päätyneet ovat voineet pyytää verottajaa poistamaan oman nimensä listalta[1]. Verottaja perustelee tätä linjausta EU:n tietosuoja-asetuksella, joka rajoittaa henkilörekisterin keräämistä[1]. Useat tuhannet ovatkin käyttäneet poistomahdollisuutta hyödykseen[3]. Kaikki tiedot, myös poistoa pyytäneiden tulo- ja verotiedot, ovat kuitenkin edelleen saatavissa verotoimistosta nimen perusteella[1].
Vuonna 2020 20 suomalaislehteä sulki verokoneensa kuukaudeksi protestina verohallinnon linjaukselle. Lehtien mukaan verohallinnon linjaus tekee epätarkaksi kuvan suomalaisten veroista ja tuloista, heikentää läpinäkyvyyttä ja lieventää yli 20 vuotta jatkunutta kansainvälisesti poikkeuksellista mahdollisuutta tehdä havaintoja yhteiskunnasta.[4]
Vuonna 2019 listan mukaan eniten ansaitsi Ilkka Brotherus, 66 miljoonaa euroa, myytyään Amer Sportsin kiinalaiskonsortiolle. Hän maksoi yli 22 miljoonaa euroa veroja. Brotheruksen mielestä verotietojen pitäisi terveystietojen tavoin olla yksityisasioita. Hänen mukaansa Suomessa vero- ja tulotietojen julkistaminen on eräissä tapauksissa aiheuttanut uhkauksia tai muita ongelmia.[5]
Kaksi tohtorikoulutettavaa puolusti verohallinnon linjaa. Heidän mukaansa akateeminen tutkimus ei juuri tarvitse yksilötason tietoja. Verotiedot ovat poikkeus Suomen käytännöstä, jossa rekisteridatasta ei tule julki yksilöiden tietoja ja datan saaminen vaatii hyväksytyn tietolupahakemuksen. Tiedotusvälineille annettuja (yksilöityjä) verotietoja käytetään heidän mukaansa lähinnä klikkiuutisointiin.[6]
Yle ja muut mediat valittivat verottajan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus päätti, että verottajan ei tarvitse toimittaa medialle täydellistä luetteloa eniten tienanneista, mutta listalta poistamista pyytäneiden nimet on luovutettava, ja nimien perusteella media voi saada verottajalta haluamansa tiedot[7]. Siten kaikkien yli 100 000 euroa tienanneiden nimet ja verotiedot ovat median saatavilla riippumatta siitä, ovatko listatut pyytäneet verottajaa poistamaan nimensä vai eivät[8].
2022 korkein hallinto-oikeus päätti, että hyvätuloiset eivät enää voi estää tietojensa luovuttamista medialle[9].
Vuonna 2024 Verohallinto kertoi ilmoittavansa jatkossa sata tuhatta ansainneiden sijaan vain ne, jotka olivat ansainneet 120 000 euroa. Tätä perusteltiin ansiotason nousulla. Vuonna 2019 verottajan listalle oli päätynyt 70 000 henkilöä, mutta 2023 määrä oli kasvanut lähes 100 000 henkilöön. Rajan noston jälkeen tietoja ilmoitetaan noin 60 000 henkilöstä. [10]
Miljonäärit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2022 verotietojen mukaan noin 1255 henkeä tienasi yli miljoona euroa verotettavilla tuloilla. Todellisuudessa yli miljoonan tienanneita oli tasan 1500. Verottajan julkaisemat tiedot näyttävät vain ne tulot, joista maksetaan veroa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (30.12.1999/1346)
- Nettilaki.com: Verotustietojen julkisuus ja salassapito[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Suurituloiset joukolla liikkeellä: Useat sadat saavat tulotietonsa pois verottajan listalta – verotietojen poistaminen moninkertaistuu Yle Uutiset. Viitattu 17.8.2020.
- ↑ a b Veropäivän tulot eivät paljasta läheskään kaikkia tuloja – sen osoittaa esimerkiksi miljonäärien lukumäärä Yle Uutiset. 6.11.2024. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ 4 600 suurituloista vaatii nimensä poistamista verottajan listalta – uuden mahdollisuuden käyttäminen 20-kertaistui vuodessa Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2021.
- ↑ Verotietojen avoimuudesta on pidettävä kiinni Helsingin Sanomat. 3.11.2020.
- ↑ Ilkka Brotherus ei halunnut lähes 66 miljoonan euron tulojaan julkisuuteen, nyt hän kertoo miksi Helsingin Sanomat. 3.11.2020.
- ↑ Verohallinnon linjaus ei kavenna kansalaisten tiedonsaantioikeutta Helsingin Sanomat. 5.11.2020.
- ↑ Hallinto-oikeus: Verottajan päätös pimittää suurituloisten nimiä medialta oli laiton Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2021.
- ↑ Verotietoja ei voi enää pimittää ja tietonsa salaamista pyytäneiden nimet tulevat julki – Verottaja tyytyy hallinto-oikeuden määräykseen Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2021.
- ↑ Verotus | Tulojen piilottelu vaikeutuu: Oikeus linjasi, että verotiedot luovutettava medialle Helsingin Sanomat. 21.12.2022. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Tulot ja verot | Verottaja supistaa tulotietojen julkaisua – jatkossa verokoneisiin päätyy nykyistä harvempi Helsingin Sanomat. 10.9.2024. Viitattu 10.9.2024.