Veroparseli
Veroparseli on veroesine, maanviljelystä, karjanhoidosta tai muusta maaelinkeinosta saatu tuote, joka vuosittain vahvistettiin verona maksettavaksi kruunulle, mutta myös kirkolle, läänityksen haltijalle tai maan vuokranantajalle.
Veroparseli eli tuotteina suorittava vero on työsuoritusveron ohella vanhin tapa kerätä ja vastaanottaa verosuorituksia. Muinainen kirjoitustaidon kehittyminen on osittain tapahtunut juuri veronmaksun muistiinmerkitsemiseksi. Verojen maksuksi käytetyt tuotteet vaihtelivat eri osissa maata. Suomessa saaristossa maksettiin suuri osa veroista kaloina, mutta sisämaassa oli aiemmin riista, myöhemmin esimerkiksi vilja ja voi verotukseen käypiä tuotteita.
Tultaessa 1500-luvulle veroparseleiden määrää rajattiin kahteenkymmeneen tuotteeseen. Tuotevalikoima oli kasvanut, ja eri paikkakunnilla niiden oli kuitenkin vastattava suuruudeltaan toisiaan. Tämä teki veronkeruusta erittäin hankalaa. Kun lisäksi usein oli kyse pilaantuvista ruokatarvikkeista, veronkannon oli tapahduttava melko lähellä tuotantopistettä. Myös tämä aiheutti verojen jähmettymisen paljolti paikalla käytettäviksi. Usein vero oli myös ammattikohtainen. 1604 mainitaan verollepanossa metsästyksestä vero; joka jousen käyttäjäksi pystyvältä mieheltä 10 näädän nahkaa. Koska näätäeläimiä ei usein saatu tarpeeksi, määrättiin maksu myöhemmin oravan- tai muina nahkoina[1].
Pietari Brahe ehdotti 1630-luvulla, että verot kannettaisiin vain neljänä parselina: viljana, voina, kaloina ja tervana. Tämä veronmääräytymistä ja -kantoa helpottava esitys jäi kuitenkin toteutumatta, ja vasta 1840-luvulla tuli veronkantoon suuria muutoksia. Ensinnäkin käyttöön otettu verorupla määrättiin veroluvuksi, joka kohteli veronmaksajia lähes samalla tavoin eri puolilla maata. Lisäksi veroparselit määrättiin suoritettaviksi viljana, kaurana, voina tai talina. Näistäkin voi ja tali poistettiin veroparseleiden listalta, ja lopulta tuotteina maksettava vero poistui kokonaan Suomesta 1920-luvun kuluessa, sillä eihän enää ollut torppareitakaan, joiden oli osa maanvuokrasta suoritettava erilaisina tuotteina.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eero Kivikari, Veroparseli. Iso tietosanakirja, osa 15. Otava, Helsinki, 1939, s. 324.
- Veroparselit, Historian suursanakirja, WSOY, Helsinki, 1998, s.574.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Niilo Saarivirta: Entinen Oulujoki, s. 198. Oulujoki Osakeyhtiö, 1954.