Verokortti

Verokortti on asiapaperi, jonka tietojen mukaan palkanmaksaja toimittaa palkasta ennakonpidätyksen verottajalle.

Verohallinto toimittaa verokortin vuosittain automaattisesti kaikille yli 15-vuotiaille suomalaisille. Ehdotettua veroprosenttia voi vuoden aikana muuttaa itse. Vuonna 2013 yli 63 prosenttia kaikista verokorttimuutoksista tehtiin verkossa. Kortissa on useimmiten kaksi prosenttilukua, perus- ja lisäprosentti. Kortissa on tuloraja, jonka ylittävät tulot verotetaan lisäprosentilla.

Ennakonpidätystä varten tarvittavat verokortit tulivat käyttöön vuonna 1989.

Veroprosentin määräytyminen

Maksettavan veron määrä määräytyy maksajan vuoden aikana saamien tulojen perusteella. Vero pidätetään heti tulon saamisen yhteydessä, useimmiten suoraan palkasta. Koska pidätettävä summa määräytyy lopullisesti vasta verovuoden päätyttyä, puhutaan ennakonpidätyksestä. Verokortissa automaattisesti ehdotettu ennakonpidätysprosentti olettaa, että maksajan tulot ovat samat kuin edellisenä verovuonna.

Verokortin ennakonpidätysprosenttien määrittäminen perustuu valtion tuloveroasteikkoon, lisäprosenttiasteikkoon ja kunnallisveroon, muita veroluonteisia maksuja ovat muun muassa kirkollisvero ja ylevero.

Verokortissa määritellään tulolle perusprosentti jatkuvaa, tasaista tuloa varten. Oletettu vuoden aikana tienattava summa, johon perusprosentti perustuu, toimii myös verokortissa määriteltynä tulorajana. Jos henkilö tienaa enemmän kuin tulorajan verran, yli menevää summaa verotetaan korkeamman lisäprosentin perusteella. Tuloraja voidaan määrittää palkkakausikohtaisesti, jolloin tuloraja määrittyy kuukaudessa, viikossa ja päivässä ansaittavalle summalle, tai tulolle voidaan määrittää vuosituloraja, jolloin koko tuloa aletaan verottaa lisäveroprosentilla sen jälkeen, kun arvioitu koko vuoden tulo on ylittynyt.

Perusprosenttia määrittäessään verottaja tekee verovähennyksiä valtionveroa ja kunnallisveroa varten. Valtiolle menevä vero määritellään tuloveroasteikon avulla: verottaja tekee vähennyksiä tulojen määrään ennen tuloveroasteikon käyttöä. Esimerkiksi henkilön bruttopalkasta (palkka ennen veroja) voidaan vähentää työmatkakuluja. Verovähennysten jälkeen jäävästä summasta lasketaan maksettavan veron prosentti.

Kunnallisveroprosenttia käytetään määrittämään kunnille menevä vero, vähennyksiä tehdään kuten valtionverossa tulojen määrään ja veron määrään.

Tulorajan ylittyminen

Lisäprosentti on yleensä toistakymmentä prosenttia korkeampi kuin perusprosentti. Lisäprosentti on määritetty niin, että ennakonpidätys on usein hyvin lähellä oikeaa veron määrää, vaikka tekisi esimerkiksi ylitöitä.

Esimerkki

• 32 000 euron vuositulo
• perusprosentti 29,2 %
• lisäprosentti 44,1 %

Jos palkansaaja tekee vuodessa ylitöitä niin, että vuositulot ovatkin 38 000 euroa, niin:

• 32 000 euroa verotetaan perusprosentilla 29,2 %. Veron määrä on 9 344 euroa.
• 32 000 euroa ylittävä osa on 6 000 euroa. Se verotetaan lisäprosentilla 44,1 %, joten määräksi tulee 2 646 euroa.

• Palkansaaja on ansainnut 38 000 euroa. Tästä tulosta on maksettu veroa 9 344 + 2 646 euroa, yhteensä 11 990 euroa.
• Veroprosentti on 31,6 %.

Taulukon mukaan 38 000 euroa vuodessa ansaitsevan perusprosentti on 31,8 %. Lähes sama määrä veroa maksettiin 32 000 euron peruspalkalla (29,2 % vero) ja 6 000 euron (44,1 %) ylityöpalkalla.

Katso myös

• Tuloverotuksen historia Suomessa

Aiheesta muualla

• Verokortti verkossa -palvelu Verohallinto. Arkistoitu 11.7.2014. Viitattu 3. kesäkuuta 2014.

• Syventävät vero-ohjeet — Ennakonpidätyksen toimittaminen 20.12.2021. Verohallinto. Viitattu 11.7.2022.
  • Ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteet 2022 24.11.2021. Verohallinto. Viitattu 11.7.2022.