Verkkokerikääpä
| Verkkokerikääpä | |
|---|---|
.JPG) Täysikasvuinen verkkokerikääpä. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Hapalopilaceae |
| Suku: | Kerikäävät Ceriporia |
| Laji: | reticulata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ceriporia reticulata |
|
| Katso myös | |
Verkkokerikääpä (Ceriporia reticulata) on koko Suomessa kosteissa metsissä viihtyvä kääpälaji, joka elää pitkälle lahonneilla lehtipuiden ja pensaiden maapuilla ja oksilla. Isäntäpuulajien tunnistaminen onkin oikeastaan mahdotonta. Itiöemän löytää usein puoliksi irronneen kuoren sisäpinnalta.[1][2]
Verkkokerikääpä on Suomessa tavattavista yleisistä kerikäävistä ohuin, hennoin ja väriltään valkoisin. Yksivuotinen itiöemä on resupinaattinen ja reunaltaan epäselvä, varsinaista reunusta ei ole. Koko itiöemä on maltoa myöten pumpulimainen tai harsomainen. Pillipinta on läpikuultava ja pillit matalia, mikä luo verkkomaisen ulkonäön. Nuorena pillien välitilat ovat harsumaista rihmastoa. Pillikoko on 1–4 millimetrillä, mutta vanhoista rosoreunaisista ja sokkeloisiksi revenneistä pilleistä tarkka laskeminen ei onnistu.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 117-118. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0