Veriryhmädieetti
Veriryhmädieetti on ruokavalio, joka perustuu yksilön veriryhmään (A, B, AB tai 0). Siinä uskotaan, että ihmisen veriryhmä määrää sen, mitkä ruoat hänelle sopivat ja mitkä eivät.[1]
Veriryhmädieetin taustalla on teoria, että eri veriryhmillä on eri tavoin vaikuttavat vasta-aineet erilaisia ruokia vastaan. Kun ruoan sisältämät lektiiniproteiinit menevät ruoansulatuksessa verenkiertoon, jotkin niistä sitoutuvat veren vasta-aineiden vaikutuksesta punasoluihin ja liimaavat ne toisiinsa kiinni haitallisesti. Veriryhmädieetin kehittäjän ja tunnetuimman puolestapuhujan Peter D’Adamon mukaan tämä niin sanottu agglutinaatio aiheuttaa monenlaisia terveysvaivoja, kuten vatsakipua, ruoansulatusongelmia, päänsärkyjä, ripulia, maksasairauksia, munuaisongelmia ja lihomista.[1]
D’Adamon mukaan ihmisen vanhin veriryhmä on 0. Koska varhaiset ihmiset olivat lihaa syöviä metsästäjä-keräilijöitä, nykyisilläkin veriryhmä 0:n kantajilla on paljon vasta-aineita viljojen ja muiden maataloustuotteiden lektiinejä vastaan. Tämän vuoksi heidän tulisi syödä paljon lihaa ja vain vähän viljaa. Toiseksi vanhimmalla veriryhmällä A on puolestaan runsaasti vasta-aineita lihan lektiinejä vastaan, mutta viljat sopivat heille, minkä vuoksi heidän tulisi suosia kasviperustaista ruokavaliota. Kolmantena kehittyneen veriryhmä B:n kantajilla on vain vähän vasta-aineita lihaa tai viljoja vastaan, ja esimerkiksi maitotuotteet sopivat heille paremmin kuin muille veriryhmille. Tuorein ja harvinaisin veriryhmä AB on syntynyt A:n ja B:n yhdistymisestä, ja siinä on monenlaisia vahvuuksia ja ristiriitaisuuksia.[1]
D’Adamo jakaa kaikki ruoat 16 ryhmään ja määrittelee kullekin veriryhmälle ne ruokaryhmät, jotka sille sopivat, ne, joita tulisi välttää, sekä neutraalit ruoat. Omaan verityhmään sopivien ruokien valitsemisen väitetään parantavan terveyttä ja laihduttavan. Lisäksi ohjeissa annetaan jokaiselle veriryhmälle sopivat ravintolisät ja liikuntatavat.[1]
Peter D’Adamon omilla verkkosivuilla on paljon tyytyväisten käyttäjien kuvauksia veriryhmädieetin terveyshyödyistä.[1] Tieteellisesti toteutettuja ja luotettavia tutkimuksia ruokavalion toimivuudesta ei kuitenkaan ole, eikä se ole saanut kannatusta tiedemaailmassa.[1][2] Sen on syytetty olevan aivan liian yksinkertainen ihmisen geneettiseen monimuotoisuuteen ja monimutkaisuuteen nähden. Patologit eivät myöskään ole raportoineet ilmiöstä, jossa suuri joukko ihmisiä kuolisi vuosittain elinten pettämiseen punasolujen agglutinaation seurauksena.[1] Myöskään D’Adamon teoriaa veriryhmien ikäjärjestyksestä ei ole vahvistettu oikeaksi.[2]