Verikerikääpä
| Verikerikääpä | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | arviointiin soveltumaton |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Hapalopilaceae |
| Suku: | Kerikäävät Ceriporia |
| Laji: | torpida |
| Kaksiosainen nimi | |
Verikerikääpä (Ceriporia torpida) on dna-analyysien ja mikroskopian perusteella todettu omaksi lajikseen ja se tunnetaan vielä varsin puutteellisesti. Verikerikääpää esiintyy ainakin Suomessa, Virossa ja Tšekissä. Ainoa varmistettu isäntäpuu on raita, myös muut lehtipuut ovat mahdollisia. Verikerikääpä voi vaatia muiden kääpien läsnäoloa kasvaakseen, sillä Suomesta se on kerätty kuolleen vyökäävän päältä.[1][2]
Itiöemä on yksivuotinen ja alustanmyötäisesti kasvava, ohut ja pienikokoinen. Tuntomerkit on saatu vain kuivatuista näytteistä. Kuivana itiöemä on hartsimaisen hauras ja pillipinta väriltään viinin-, purppuran- tai hyytyneen verenpunainen. Kulmikkaat pillit ovat vaihtelevan kokoisia ja niitä mahtuu 6-8 millimetrille, kuivuessaan ne aukeavat suuremmiksi. Pohjamalto on valkoinen ja pillit tummanpurppuranpunaisia.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 118. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0