Venttiilikoneisto
Venttiilikoneisto on polttomoottoreissa käytettävä järjestely, jolla huuhdellaan palotila ja tuodaan uusi polttoaineseos sisään sylinteriin.[1] Venttiilikoneistoissa on venttiilejä kahta eri tehtävää varten: imuventtiilejä ja pakoventtiilejä. Näiden lisäksi venttiilikoneisto hoitaa venttiilien aukaisun ja sulkemisen oikeassa järjestyksessä oikea-aikaisesti.
Imuventtiilien tehtävä on avata polttoaineen ja ilman seokselle tie imusarjasta palotilaan.[1] Aukeava pakoventtiili sallii pakokaasujen poistua männän työntämänä palotilasta pakosarjaan. Samaan aikaan kiinni ollessaan ne mahdollistavat polttoaine-ilmaseoksen kokoonpuristamisen ennen sytytystä.
Polttomoottorin venttiileissä on monta eri osaa:
- Venttiilinkara
- Lukkokiilaurat
- Venttiilinvarsi
- Venttiilinkaula
- Venttiililautanen
- Seetipinta
Kilpailukäytössä hyödynnetään toisinaan erikoisrakenteisia ja kalliita ns. natrium-venttiilejä. Niissä suurin osa venttiilin varresta on ontto ja osittain täytetty melko alhaisessa lämpötilassa nesteytyvällä natrium-metallilla. Nestemäinen, varren sisällä "hölskyvä" natrium vähentää edestakaisin liikkuvan kappaleen massahitausvoimia sekä kuljettaa liikalämpöä venttiilinlautasesta ylös sylinterinkanteen.
Venttiilikoneiston tyyppejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisesti moottorin nokka-akseli antaa käyttövoiman ja ohjauksen venttiilin liikkeelle.[1] Vaihtoehtoina on olemassa vapaaventtiili -moottoreita, joissa venttiilit ovat solenoidi-ohjattuja ilman nokka-akselia.
Mekaanisen voiman sijaan voidaan käyttää pneumaattisesti toimivia venttiilejä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jussi Juurikkala: MMM: Autokäsikirja, s. 20 – 21. Otava, 1973. ISBN 951-1-00280-5