Venttiilikoneisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustetun moottorin venttiilikoneisto.

Venttiilikoneisto on polttomoottoreissa käytettävä järjestely, jolla huuhdellaan palotila ja tuodaan uusi polttoaineseos sisään sylinteriin.[1] Venttiilikoneistoissa on venttiilejä kahta eri tehtävää varten: imuventtiilejä ja pakoventtiilejä. Näiden lisäksi venttiilikoneisto hoitaa venttiilien aukaisun ja sulkemisen oikeassa järjestyksessä oikea-aikaisesti.

Imuventtiilien tehtävä on avata polttoaineen ja ilman seokselle tie imusarjasta palotilaan.[1] Aukeava pakoventtiili sallii pakokaasujen poistua männän työntämänä palotilasta pakosarjaan. Samaan aikaan kiinni ollessaan ne mahdollistavat polttoaine-ilmaseoksen kokoonpuristamisen ennen sytytystä.

Polttomoottorin venttiileissä on monta eri osaa:

  • Venttiilinkara
  • Lukkokiilaurat
  • Venttiilinvarsi
  • Venttiilinkaula
  • Venttiililautanen
  • Seetipinta

Kilpailukäytössä hyödynnetään toisinaan erikoisrakenteisia ja kalliita ns. natrium-venttiilejä. Niissä suurin osa venttiilin varresta on ontto ja osittain täytetty melko alhaisessa lämpötilassa nesteytyvällä natrium-metallilla. Nestemäinen, varren sisällä "hölskyvä" natrium vähentää edestakaisin liikkuvan kappaleen massahitausvoimia sekä kuljettaa liikalämpöä venttiilinlautasesta ylös sylinterinkanteen.

Venttiilikoneiston tyyppejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisesti moottorin nokka-akseli antaa käyttövoiman ja ohjauksen venttiilin liikkeelle.[1] Vaihtoehtoina on olemassa vapaaventtiili -moottoreita, joissa venttiilit ovat solenoidi-ohjattuja ilman nokka-akselia.

Mekaanisen voiman sijaan voidaan käyttää pneumaattisesti toimivia venttiilejä.

  1. a b c Jussi Juurikkala: MMM: Autokäsikirja, s. 20 – 21. Otava, 1973. ISBN 951-1-00280-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.