Venäjän hyökkäys Ukrainaan – huhti–kesäkuu 2023
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Jokaisesta kuukaudesta löytyy vain ensimmäisen päivän tapahtumat. |
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– -hyökkäyksen tapahtumat ajalta vuoden 2023 huhti–kesäkuu.
Maaliskuu 2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiviikkona 1. maaliskuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen eduskunta hyväksyi suurella enemmistöllä (äänin 184–7) Suomen liitymisen Natoon.[1] Natoon liittymisen hidasteena oli tässä vaiheessa yhä Unkarin ja Turkin parlamenttien viivyttely Suomen hyväksymisestä puolustusliiton jäseneksi.
Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 21 470 sotilasta helmikuussa 2023. Tämä vastasi 14,3 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 149 890 kaatunutta helmikuun loppuun 2023 mennessä). Tappiotilastojen perusteella helmikuu 2023 oli Venäjän päiväkohtaisesti verisin sotakuukausi sodan alun jälkeen. Helmikuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteiden mukaan keskimäärin noin 795 taistelijaa päivittäin.[2][3] Venäjän hyökkäyssodan alussa, sodan ensimmäisen viikon arvioidut venäläistappiot olivat tätä karmivampia, keskimäärin 1 286 henkeä päivässä (24.2.–3.3.2022: yhteensä 9 000 kaatunutta).[4]
Lisäksi Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt helmikuussa 2023 yhteensä 186 (3 395; suluissa kertymä 370 sotapäivän aikana eli helmikuun 24 päivästä 2022 helmikuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 256 (6 638) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 196 muuta ajoneuvoa (5 257, luku sisältää tankkiautot), 186 (2 393) tykkiä, 21 (479) raketinheitintä, 26 (247) ilmatorjuntajärjestelmää, 7 (300) lentokonetta, 5 (288) helikopteria ja 30 (230) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti helmikuussa 2023 yhteensä 77 (sodassa yhteensä 873) venäläistä risteilyohjusta ja 104 (2 055) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.[3][2] Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.
Huhtikuu 2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lauantaina 1. huhtikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 24 100 sotilasta maaliskuussa 2023. Tappiotilastojen perusteella maaliskuu 2023 oli Venäjän verisin sotakuukausi sodan alun jälkeen; maaliskuussa 2023 aiheutui 12,6 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 190 960 venäläisjoukkojen kaatunutta huhtikuun 2023 loppuun mennessä). Maaliskuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteen mukaan keskimäärin 777 taistelijaa päivittäin.[3][5]
Maaliskuussa Venäjälle aiheutui hyökkäyssodan keskimääräistä tasoa suuremmat tykistöaseiden ja erikoislaiteyksiköiden kalustotappiot. Ukrainan asevoimien mukaan maaliskuussa 2023 Venäjä menetti yhteensä 221 (3 616; suluissa kertymä helmikuun 24 päivästä 2022 maaliskuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 343 (6 981) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 271 muuta ajoneuvoa (5 528, luku sisältää tankkiautot), 290 (2 683) tykkiä, 48 (527) raketinheitintä, 32 (279) ilmatorjuntajärjestelmää, 6 (306) lentokonetta, 3 (291) helikopteria ja 66 (296) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti maaliskuussa 2023 yhteensä 38 (911) venäläistä risteilyohjusta ja 193 (2 248) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.[3][5] Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa. Muun muassa sosiaalisen median raporteista osapuolten kalustotappioita todentavan Oryx-ryhmän varmentamat luvut ovat merkittävästi näitä lukuja alhaisempia.
Toukokuu 2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maanantaina 1. toukokuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 16 970 sotilasta huhtikuussa 2023. Tämä vastasi 8,9 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 190 960 kaatunutta huhtikuun loppuun 2023 mennessä). Koska huhtikuun 30 päivää vastasi 7,0 prosenttia 24. helmikuuta 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan kestosta, kertyi huhtikuussa 2023 keskimääräistä enemmän venäläisiä henkilötappioita. Huhtikuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteen mukaan keskimäärin 566 taistelijaa päivittäin.[5][6]
Lisäksi Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt huhtikuussa 2023 yhteensä 84 (3 700; suluissa kertymä helmikuun 24 päivästä 2022 huhtikuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 211 (7 192) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 317 muuta ajoneuvoa (7 192, luku sisältää tankkiautot), 238 (2 921) tykkiä, 17 (544) raketinheitintä, 16 (295) ilmatorjuntajärjestelmää, 2 (308) lentokonetta, 3 (294) helikopteria ja 63 (359) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti huhtikuussa 2023 yhteensä 21 (sodassa toistaiseksi yhteensä 932) venäläistä risteilyohjusta ja 228 (2 476) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.[5][6] Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Nurmi: Eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden äänin 184–7 Iltalehti, iltalehti.fi. Viitattu 1.3.2023.
- ↑ a b Russian military death toll in Ukraine rises to 128,420 (kuukausitilastoja tulossa leipätekstiin lähteistettynä) ukrinform.net. 1.2.2023. Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Russian military death toll in Ukraine rises to 149,890 (kuukausitilastot leipätekstissä kunkin kuun 1. päivänä lähteineen) ukrinform.net. 1.3.2023. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Russian army in Ukraine loses 217 tanks, 900 armored vehicles, about 9,000 KIA – AFU General Staff (kuukausitilastot leipätekstissä kunkin kk:n 1. päivänä) en.interfax.com.ua. 3.3.2022. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Russian military death toll in Ukraine rises to about 173,990 troops 1.4.2023 08:38. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Russian military death toll in Ukraine rises to about 190,960 1.5.2023 08:56. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 12.5.2023. (englanniksi)