Velkuanmaa
Velkuanmaa on saari Saaristomerellä Naantalin kaupungissa, entisessä Velkuan kunnassa. Se on yksi Velkuan suurimmista saarista ja asuttu jo keskiajalta lähtien[2]. Saaren pinta-ala on 7,1 neliökilometriä ja vakituisia asukkaita on 33. Vapaa-ajan asuntoja saarella on 88 (pois lukien vapaa-ajan asunnot, joissa asutaan pysyvästi). Saarelle ei ole kiinteää tieyhteyttä.[1]
Saaren eteläosassa sijaitsee Velkuankaupunki, jossa torppareille jaettiin aikoinaan parikymmentä talonpaikkaa ja asutus oli tiheää. Siellä oli vuorotellen joku niin sanottuna pormestarinakin. Velkuankaupungissa oli muun muassa katu-nimisiä teitä kuten Pitkäkatu ja Rantakatu.[2][3] Vuonna 2011 alueella oli vielä Klapinhakkaajankatu.[4][5] Velkuankaupunkilaisista puhuttaessa muut saarelaiset puhuivat "niistä kaupunkilaisista".[2][3]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].JPG)
Saarella ei juurikaan ole palveluita. 1900-luvun alussa Velkualle päätettiin perustaa koulu ja Velkuanmaan sekä Salavaisten asukkaat kannattivat koulua Velkuanmaalle, kun taas teersalolaiset ja palvalaiset Palvaan. Velkuan koulu valmistui Palvaan vuonna 1910 ja se sijaitsee siellä edelleen.[6]
Muut lähimmät palvelut kuten kauppa, kirjasto, päiväkoti ja kaupungin yhteispalvelupiste sijaitsevat Livonsaaren Teersalossa.[7]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Velkuanmaalle ei ole kiinteää tieyhteyttä, vaan saaren kulkee lossi Palvan saaresta, josta edelleen toinen lossi Livonsaareen.[4] Saareen jatkuu pienen matkaa lossirannasta Palvasta tuleva yhdystie 12246. Saaren läpi kulkevan tien nimi on sen eri osissa Velkuanmaantie, Kaupungintie ja Martinmaantie. Velkuanmaan lauttavälin pituus on 940 metriä ja väliä liikennöi lautta numero 171, jonka kantavuus on 44 tonnia ja se kykenee kuljettamaan kerrallaan noin kymmenen henkilöautoa. Lossi kulkee jokaisena päivänä ympäri vuorokauden, mutta yöllä se pitää tilata erikseen.[8] Vuonna 2003 Lounais-Suomen saariston 17 lossivälistä ainoastaan välejä Teersalo–Palva ja Palva–Velkuanmaa ei ole suunniteltu korvattavaksi kiinteällä tieyhteydellä.[9]
Velkuanmaahan liikennöi toisinaan myös yhteysalus M/S Kivimo Velkuan reittialueella. Alukselle mahtuu 8 henkilöautoa ja 50 matkustajaa tai vaihtoehtoisesti vain matkustajia ottavana 70.[10] Ennen saareen kulki lossin sijaan yhteysalus.[11] Vaihelan rannasta lähtee viitoitettu 2,4 metrin kulkusyvyinen veneväylä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c ”Liite 1”, Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret, s. 109. (Alueiden kehittäminen 26/2010) Työ- ja elinkeinoministeriö, 2010. ISBN 978-952-227-374-1 ISSN 1797-3562 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 20.6.2015).
- ↑ a b c Pursimo, Elina: Velkuan historia 1.12.2010. Naantalin kaupunki. Viitattu 6.12.2011.
- ↑ a b Hyytiäinen, Erja: Pieni ei painu piiloon ts.fi. 19.10.2003. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 5.12.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 9.12.2011.
- ↑ Lauri Valkosen kirjoitus, luettu 3.7.2012
- ↑ Velkuan koulun historiikki 1.12.2010. Naantalin kaupunki. Viitattu 6.12.2011.
- ↑ Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmäsuunnitelma (pdf) 2005. Varsinais-Suomen liitto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.1.2011.
- ↑ Velkuanmaa Finferries. Arkistoitu 10.3.2012. Viitattu 5.12.2011.
- ↑ Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma (pdf) 2003. Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 9.10.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Velkuan reittialue - Kivimo 10.11.2010. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Arkistoitu 26.11.2010. Viitattu 1.1.2011.
- ↑ Lindholm, Soila: Velkuanmaan vanhin kauhisteli kurateitä rannikkoseutu.fi. 24.6.2010. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy. Viitattu 5.12.2011.[vanhentunut linkki]
