Veli Kauppinen (tutkimusprofessori)
Veli Sakari Kauppinen (30. toukokuuta 1933 Helsinki – 30. maaliskuuta 2024 Helsinki[1]) oli VTT:n biotekniikan tutkimusprofessori.[2]
Kauppisen vanhemmat olivat kauppaneuvos Aulis Pietari Kauppinen ja Kerttu Kyllikki Korhonen.[2] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulussa 1951 ja lähti opiskelemaan biokemiaa ja mikrobiologiaa Helsingin yliopistoon, jossa väitteli filosofian tohtoriksi 1963. Lisäoppia Kauppinen oli hankkinut opiskellessaan 1962–1963 Yhdysvalloissa Rutgersin yliopistossa, joka sijaitsee New Brunswickissa New Jerseyn osavaltiossa.[1] Väitöskirjan nimenä oli The effect of iron deficiency on the growth and glucose metabolism of Candida guilliermondii.
Työuransa Kauppinen aloitti Helsingin yliopiston biokemian laitoksen assistenttina 1957 ja siirtyi 1965 Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosaston autoklinikan kemistiksi. Vuonna 1967 hän aloitti Valtion serumlaitoksen osastonjohtajana, josta virasta eteni Teknillisen korkeakoulun biokemian professoriksi vuosiksi 1972–1985. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) biotekniikan tutkimusprofessorina Kauppinen toimi 1985–1997.[2]
Teknillisessä korkeakoulussa työskennellessään hän perusti 1980-luvun alussa kasvibiotekniikan tutkimusryhmän, joka siirtyi 1985 hänen johdettavakseen VTT:lle, jossa hän silloin aloitti työskentelynsä. Tutkimusryhmä kehitti muun muassa koivun soluviljelyteknologiaa, tutki millaisia geenimerkkejä liittyi puiden suorarunkoisuuteen ja suoritti bioreaktorikasvatuksia levillä ja kasvisoluilla.[1]
Sivutoimenaan Kauppinen toimi Helsingin yliopiston biokemian dosenttina 1967–1996 ja farmasian laitoksen mikrobiologian opettajana vuodesta 1966 lähtien. Hänellä oli myös lyhytaikaisia luottamustehtäviä joissakin järjestöissä. Kauppisen kirjallinen tuotanto sisältää lukuisia julkaisuja biokemian ja mikrobiologian alalta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kauppinen-Savijoki, Tanja & Kauppinen, Sakari & Ritala, Anneli: Veli Kauppinen 1933–2024. Edelläkävijä kasvibiotekniikassa. (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat, 29.6.2024, s. B 35. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.7.2024.
- ↑ a b c d Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit Finlands professorer 1640–2007, s. 282. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8