Veikko Salomaa
| Veikko Salomaa | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1950 |
| Ammatti | tutkimusprofessori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (LL 1976, LKT 1988)[1] |
| Instituutti | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos |
| Tutkimusalue | Sydän- ja verisuonitautien epidemiologia, inflammaatio, geneettinen epidemiologia[1] |
| Palkinnot | useita |
Veikko Väinö Salomaa (s. 1950) on suomalainen lääkäri, kansanterveystieteen tutkija ja THL:n tutkimusprofessori (vuodesta 2005).[1] Hän kuuluu maailman eniten viitatuimpien tutkijoiden joukkoon alallaan.
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oriveden yhteiskoulusta 1968. Hän valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1976, sisätautien erikoislääkäriksi 1984 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1988. Hänen suomenkielinen väitöskirjansa (1988) oli otsikoitu Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisytoimen vaikutus vaaratekijäkehitykseen pitkän aikavälin seurannassa keski-ikäisillä miehillä : Long-term effect of primary prevention measures of coronary heart disease on the risk factor levels in middle-aged men. Hän on ollut Helsingin yliopiston dosentti vuodesta 1994.[1][2]
Salomaa kuului kollegansa, THL:n tutkimusprofessori Markus Perolan kanssa vuosina 2016 ja 2017 maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon alallaan (osa-alue molekyylibiologia ja genetiikka). Vuoden 2017 listalla hän oli yksi runsaasta 20:stä Suomessa työskentelevästä tutkijasta noin 3 300 tieteilijää maailmanlaajuisesti sisältävällä Highly Cited Researchers -listalla. Muita suomalaisia vuoden 2017 listan saman osa-alueen (Molecular biology & genetics) tutkijoita olivat Jaakko Kaprio, Johanna Kuusisto, Markku Laakso ja Jaakko Tuomilehto. [3][4][5] Tämän lisäksi useita runsaasti viitattuja suomalaisia tutkijoita työskentelee ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 644. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Veikko Salomaa: Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisytoimen vaikutus vaaratekijäkehitykseen pitkän aikavälin seurannassa keski-ikäisillä miehillä : Long-term effect of primary prevention measures of coronary heart disease on the risk factor levels in middle-aged men (ISBN 951-99957-3-0; PhD thesis / Univ. of Helsinki) 1988. University of Helsinki (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 18.11.2017. (suomeksi), summary in (englanniksi)
- ↑ Highly Cited Researchers (2017) (Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla kohtaan "Refine your Highly Cited Researchers" maanimi "Finland" voi hakea kotiorganisaatioltaan Suomessa toimivat tieteilijät) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 18.11.2017. (englanniksi)
- ↑ 2017 Highly Cited Researchers (2017 Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla kohtaan "Search name and affiliation" maanimi "Finland" voi hakea kotiorganisaatioltaan Suomessa toimivat tieteilijät) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 18.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Christopher King: The World’s Most Influential Scientific Minds (Listaus perustuu Web of Sciencen viitetietokantaan ja mukana on noin 3 300 eniten edellisen 11 vuoden aikana viitatuinta tieteilijää maailmanlaajuisesti. Julkaisutietokannan kattavuudesta johtuen haku korostaa vahvasti englanninkielisiä julkaisuja.) 14.11.2017. Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 18.11.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Google Scholar -haku: Veikko Salomaa (englanniksi) (tuhat.helsinki.fi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
