Veikko Karhunen
Veikko Karhunen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. maaliskuuta 1905 Hanko |
Kuollut | 5. elokuuta 1986 (81 vuotta) Espoo |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) | Suomi |
Palvelusvuodet | 1932–1965 |
Komentajuudet |
Kainuun rajavartiosto Kaakkois-Suomen rajavartiosto |
Taistelut ja sodat | talvisota, jatkosota |
Sotilasarvo | Kenraalimajuri |
Kunniamerkit |
VR 1.lk sotilaallisista ansioista rauhan aikana SVR 1.lk ritarimerkki 2.lk Rautaristi |
Veikko Evert Karhunen (15. maaliskuuta 1905 Hanko[1] – 5. elokuuta 1986 Espoo) oli suomalainen kenraalimajuri ja sotakirjailija.
Karhunen syntyi Hangossa maaliskuussa 1905. Hänen vanhempansa olivat liikennepäällikkö Ananias Karhunen ja Liina o.s. Elfving. Karhunen avioitui vuonna 1931 Toni Maria Komulaisen kanssa. Karhunen suoritti 7 luokkaa Kajaanin yhteislyseossa ja opiskeli tämän jälkeen Kadettikoulun 16. kadettikurssilla vuosina 1932–1934.[1]
Talvisodassa Karhunen toimi Erillinen Pataljoona 15:ssä yleisesikuntaupseerina, komentajan adjutanttina sekä hetken aikaa vt. komentajana ennen kuin hänet komennettin Suomussalmelle Kenttätäydennysprikaati, IV pataljoonan komentajaksi. jatkosodan aikana hän toimi ensin toimistopäällikkönä III Armeijakunnan esikunnassa ja syksyllä 1941 Sissipataljoona 3:n sekä Rajajääkäripataljoona 8:n komentajana Uhtuan suunnalla. Kainuun rajavartioston komentajana Karhunen toimi kahteen otteeseen, ensin majurina 1944-1945 (Rajavartiosto 3:n komentaja) ja sitten everstiluutnanttina 1947-1956. Viimeksi ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi mm. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkönä, vuosina 1962-1965.[1]
Veljensä, eversti Joppe Karhusen, tavoin myös Veikko Karhunen kunnostautui sotakirjailijana.[2]
Karhunen keräsi ansioita myös urheilun saralla. 1929 hän osallistui sotilaspartiohiihdon MM-kisoihin Zakopanessa, 1931 hän voitti SA mestaruuden ampumahiihdossa ja 1933 hiihtosuunnistuksessa ja sotilaiden 5-ottelun b-sarjan mestaruuden. 1935 hän voitti sotilaspartiohiihdon Saksan mestaruuden ja Suomen armeijan mestaruudet 1936 ja 1937. Vielä 1950 hän voitti ampumahiihdon SA-mestaruuden.[1]
Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
|
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raatteen tie : Kajaanin pataljoona (IV/KT-Pr) Suomussalmen taisteluissa talvisodassa. WSOY 1970, 2. ja 3. painos 1970
- Raatteen tieltä Kostamukseen : Rajajääkäripataljoona 8 jatkosodassa. WSOY 1972, 2. painos 1972
- Raatteen tieltä Turjanlinnaan : Er. P 15 ja Er. K Kontula talvisodassa Suomussalmella 1939-1940. WSOY 1974
- Vienan sissit : sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943. WSOY 1976
- Syväriltä U-asemaan : 15. Prikaatin I Pataljoona (ent. Sissipataljoona 3) Aunuksen ja Laatokan Karjalan taisteluissa 1943-1944. WSOY 1982