Vaulammin työväentalo
| Vaulammin työväentalo | |
|---|---|
 Vaulammin työväenyhdistyksen työväentalo. Talo tuhoutui tulipalossa vuonna 2007. |
|
| Sijainti | Vaulammi, Jokioinen |
| Valmistumisvuosi | 1917 |
| Tuhoutui | 2007 |
| Rakennuttaja | Vaulammin Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 1, osin 2 |
 |
|
Vaulammin työväentalo oli Jokioisten kunnan Vaulammin kylässä sijainnut työväentalo. Se tuhoutui tulipalossa vuonna 2007.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaulammin työväenyhdistys perustettiin loppuvuonna 1904 tai alkuvuonna 1905.[1] Se toimi alkuun torppariosastona, mutta vaihtoi nimensä työväenyhdistykseksi vuonna 1915, kun mukaan oli liittynyt jo paljon palkkatyöläisiä.[2] Talo valmistui vuonna 1917.[3] Tosin talo oli hankittu jo aiemmin; se oli torpan asuinrakennus. Vuonna 1917 taloon valmistui juhlasali ja näyttämö. Sisällissodan ajan talo oli takavarikossa, mutta vuonna 1919 se saatiin takaisin ja toiminta jatkui.[2] Vuonna 1922 yhdistys päätti erota Sosialidemokraattisesta Puolueesta mutta liittyi jo kuukauden kuluttua takaisin.[4]
Urheiluseura Vaulammin Kiusa tuli vuonna 1970 talon omistajaksi, ja viimeisinä aikoinaan talo tunnettiin urheiluseuran talona. Kiusa teki taloon perusteellisen remontin, jonka jälkeen se toimi urheiluseuralle sopivana hallina.[2] Heinäkuussa 2007 talo tuhoutui todennäköisesti keittiöstä alkunsa saaneessa tulipalossa korjauskelvottomaksi. Palossa tuhoutuivat ilmeisesti myös yhdistyksen arkistot.[5]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyksen yhteydessä toimi puhujaseura, ja se järjesti kursseja esimerkiksi järjestötyöstä.[1] Talon vihkiäisissä marraskuussa 1917 kuultiin puheita ja runoja sekä nähtiin näytelmäesitys.[3] Vuonna 1948 Vaulammin työväenyhdistys, SKP:n Vaulammin osasto ja urheiluseura Kiusa muodostivat yhteisen näytelmäseuran.[1] Jo tätä ennen yhdistyksen oma näytelmäseura oli toiminut aktiivisesti. Työväentalolla näytettiin jo 1930-luvun alussa myös elokuvia.[4]
Kun talo oli urheiluseuran omistuksessa, siellä oli seuran omia tapahtumia neljänä viitenä iltana viikossa, ja lisäksi taloa vuokrattiin muun muassa yrityksille urheilutilaksi sekä juhlakäyttöön.[5]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo muodostui kolmesta osasta. Keskellä oli yksikerroksinen sali ja molemmissa päädyissä kaksikerroksiset siivet. Toinen siipi oli talonmiehen asuntona, toisessa oli muun muassa keittiö.[5] Toinen siivistä rakennettiin vuosien 1950–1951 aikana.[2] Taloa remontoitiin ja maalattiin myös vuonna 1935.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Anttila, Olavi: Kartanosta kunnaksi. Jokioisten historia. Määritä julkaisija! ISBN 952-90-3142-4
- ↑ a b c d Pohjakallio, Lauri: Lounaishämäläisiä työväentaloja. Julkaisussa Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys Vuosikirja 68. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1999. ISSN 0359-1832
- ↑ a b Hämeen Voima digi.kansalliskirjasto.fi. 13.11.1917, no 228. Viitattu 21.12.2022.
- ↑ a b Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
- ↑ a b c Turun Sanomat ts.fi. 14.7.2007. Viitattu 21.12.2022.
- ↑ Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 26.6.1935, no 75. Viitattu 21.12.2022.