Vaskikarppinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaskikarppinen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Heimo: Seeprakalat Danionidae
Suku: Amblypharyngodon
Laji: mola
Kaksiosainen nimi

Amblypharyngodon mola
Hamilton, 1822

Synonyymit[2]
  • Cyprinus mola Hamilton, 1822
  • Leuciscus mola (Hamilton, 1822)
  • Leuciscus pellucidus McClelland, 1839
  • Amblypharyngodon pellucidus (McClelland, 1839)
  • Mola buchanani Blyth, 1860
  • Amblypharyngodon saranensis Chaudhuri, 1912
  • Amblypharyngodon gadigarhi Malhotra & Singh Dutta, 1975
Katso myös

  Vaskikarppinen Wikispeciesissä
  Vaskikarppinen Commonsissa

Vaskikarppinen (Amblypharyngodon mola) on seeprakalojen heimoon (Danionidae) kuuluva eteläaasialainen kalalaji.[2] Se on sukunsa Amblypharyngodon tyyppilaji.

Vaskikarppinen on makean veden kala, joka voi kasvaa enintään 20 senttimetrin mittaiseksi.[2] Sen ruumis on pitkänomainen ja voimakkaasti litistynyt. Suomut ovat hyvin pieniä ja niitä on kalan kylkiviivassa 66 kappaletta rivissä. Silmät ovat suhteellisen suuret. Alaleuka on huomattavasti yläleukaa pidempi. Vatsa on pyöreä. Vaskikarppista tavataan Indusjoen valuma-alueella Intian, Nepalin, Pakistanin ja Bangladeshin valtioissa. Vahvistamattomia havaintoja lajista on myös Chindwin-joen valuma-alueelta Koillis-Intiasta ja Myanmarista..[3] Se saavuttaa sukukypsyyden noin kuuden senttimetrin mittaisena.[2][4] Intiassa Länsi-Bengalin osavaltiossa on tutkimuksessa havaittu vaskikarppisen sukupuolten määräsuhteen olevan koiraille noin 1:3.[4]

Vaskikarppinen on tärkeä ruokakala Intian niemimaan alueella.[5] Maailman ruokapalkinnon (2021) voittanut Shakuntala Thilsted havaitsi Bangladeshissa ja Tanskassa tekemissään tutkimuksissa kalan sisältävän erityisen runsaasti A-vitamiinia. Koska vitamiini on tärkeä esimerkiksi näön kehitykselle, hän kannusti äitejä ja pieniä lapsia syömään näitä pikkukaloja.[6]

  1. Chaudhry, S.: Amblypharyngodon mola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.5.2020. (englanniksi)
  2. a b c d Amblypharyngodon mola (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 30.5.2020. (englanniksi)
  3. Darshan, Achom; Abujam, Santoshkumar; Das, D.N.: Biodiversity of Fishes in Arunachal Himalaya: Systematics, Classification, and Taxonomic Identification, s. 35. Academic Press, 2018. ISBN 9780128155561
  4. a b Gupta, Sandipan; Banerjee, Samir: Studies on some aspects of Reproductive biology of Amblypharyngodon mola (Hamilton-Buchanan, 1822). International Research Journal of Biological Sciences, 2013. Artikkelin verkkoversio.
  5. Gupta, Sandipan; Banerjee, Samir: Feeding and Breeding Biology of Amblypharyngodon mola – A Review. International Journal of Aquatic Biology, huhtikuu 2014. Artikkelin verkkoversio.
  6. Ben Belton: 2021 World Food Prize winner highlights the importance of ‘aquatic superfoods’ 28.5.2021. World Economic Forum, weforum.org. Viitattu 25.5.2022. (englanniksi)