Varmo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Varmo on kylä Kesälahdella. Varmossa on ollut astutusta jo 1600 luvun alussa.

Pyhäjärven rannalla sijaitsevassa Varmossa on paljon kesämökkejä. Siellä on myös professori ja runoilija Unto Kupiaisen 1950-luvulla rakennettu kesähuvila.

Vuodet 1695 - 97 tunnetaan kuolon vuosien nimellä. Torniosta ja Kajaanista saakka tuli kerjäläisiä ja Suuri Pohjan sota oli suuri vitsaus koko pitäjälle, se tunnettiin Isovihan nimellä. Vuonna 1709 Kesälahti otti vastaan evakkoja Sortavalasta. Kesälahden kirkkoherra Gregorio S Vasten pakeni Rantasalmelle, kun miehitysjoukot ryöstelivät omaisuutta Kiteellä eikä haluttu kääntyä ortodoksiksi.

Varmossa on toimiva kalkkikiven avolouhos. Kousassa, mikä kuuluu Varmoon, on veneveistämö ja kylässä on myös marjatiloja. Varmon kylä oli vielä 60-luvun alussa elinvoimainen, siellä oli kaksi kauppaa, koulu ja kakkosposti. EU säädökset oli aikanaan harventamassa maaseutua.

Nykyisin Varmo sijaitsee Kiteellä. Kesälahden valtuusto hyväksyi 26.04.2012 liittymisen Kiteeseen ja liitos astui voimaan 2013.

Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma


Tämä kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Varmo