Varjottomat
| Varjottomat | |
|---|---|
| Gölgesizler | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Hasan Ali Toptaş |
| Kieli | turkki |
| Julkaistu | 1995 |
| Sivumäärä | 226 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Tuula Kojo |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 2008 |
| Sivumäärä | 253 |
| ISBN | 978-951-1-22072-5 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Varjottomat on turkkilaisen kirjailijan Hasan Ali Toptaşin romaani. Alkuteos Gölgesizler ilmestyi vuonna 1995lähde?, ja se oli Toptaşin läpimurtoteos. Tuula Kojon suomennos julkaistiin vuonna 2008 Otavan kustantamana[1].
Romaani on hyvin sadunomainen mutta realistisesti esitetty kertomus vuoristokylästä, josta kylänvanhin sanoo, että se "on kauempana Jumalasta ja valtiosta kuin yksikään toinen kylä". Tarinan keskeinen hahmo on musta hevonen, joka "juoksi kuin raivopää läähättäen ja hirnuen aivan uskomattomalla äänellä".[2] Tarinassa turkkilaisessa maalaiskylästä katoaa asukkaita. Kylänvanhin yrittää selvittää katoamistapauksia. Yksi kuitenkin katoaa lähtemättä mihinkään, muuttumalla saavuttamattomaksi ja olemattomaksi. Tarinassa on aineksia itämaisesta satuperinteestä, ja sen avulla kirjoittaja luo surrealistisen maailman turkkilaiseen kylään. Absurdi tarina pysyy koossa tarinan taitavalla kuljettamisella, sanavalinnoilla ja siihen kudotuilla elämänviisauksilla.[3], vaikka yltyy välillä painajaismaiseksi kauhutarinaksi. Jos lukija hyväksyy sen, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma, tarina vie hänet mukanaan. Turkkilaisen kirjallisuuden keskeinen teema, kysymys ”Kuka minä olen, kuulunko itään vai länteen”, sisältyy myös Varjottomiin[4].
Toptaşin heittäytymistä vaativan teoksen satumaailmaan eivät pääse sisään kaikki kriitikotkaan, vaan osa kokee, että teos "kohoaa ilmaan ja lopulta häviää raskaaseen, ahdistavaan unenomaisuuteensa"[5]
Toptaşia on sokkeloissa tarinaa kuljettavana kirjoittajana verrattu Borgesiin ja Kafkaan. Hänen tekstiään ei saa pitää pelkkänä allegoriana vaan se sisältää paljon enemmän.[6] Joku kriitikko kuitenkin nostaa teoksen yhteydessä esiin Turkin köyhyyden ja kansantalouden epätasainen jakautuneisuuden.[4] Ansio ja kiitos kohdistuvat myös kirjan kääntäjälle Tuula Kojolle, joka kääntää suoraan turkista ilman välikieltä ja on ansioitunut myös Orhan Pamukin kääntäjänä.[6]
Teos on Turkissa saanut palkintoja.[7] Vuonna 2009 ensi-iltansa sai Ümit Ünalin ohjaama kirjaan perustuva elokuva Gölgesizler.[8] Kirjan suomennos on julkaistu EU:n kulttuuriohjelman tuella.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Varjottomat kirjasampo.fi. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ Kaisa Neimala, Satujen yhteinen uni. Suomen kuvalehti 5/2009, 30.1.2009, s. 63
- ↑ Kajava, Marie: Kuukauden kirja: Salaperäisesti katoavat Maailman Kuvalehti, kepa.fi. 3.10.2008. Arkistoitu 10.10.2013.
- ↑ a b Päivi Jämiä: Varjottomat. Maailmankirjat 12.11.2008[vanhentunut linkki]
- ↑ Pentti Orhanen: Varjottomat. Ilkka 11.10.2008.
- ↑ a b Ruotsalo, Juhani: Varjottomat Uutispäivä Demari. 17.11.2008. Arkistoitu 29.4.2013.
- ↑ Varjottomat, Suurikuu[vanhentunut linkki]
- ↑ Gölgesizler Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- ↑ EU:n Kulttuuri-ohjelman tuella suomennettuja uutuuskirjoja. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suna-Marija Önder: Romaani tavoittaa olemattomuutta. Kiiltomato.net, 2.3.2009.