Varhaiskasvatus Suomessa
| Koulutus Suomessa |
|---|
| Esiaste |
| - varhaiskasvatus |
| - esikoulu |
| Perusaste |
| - peruskoulu |
| Toinen aste eli keskiaste |
| - lukio |
| - ammattikoulutus |
| - ammatillinen aikuiskoulutus |
| - kaksoistutkinto |
| Korkea-aste |
| - ammattikorkeakoulu |
| - yliopisto |
| Historiallisia oppilaitosmuotoja |
| - kansakoulu |
| - oppikoulu |
| - opistoaste |
| - kouluaste |
Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän ensimmäinen koulutusaste. Se on 0–6-vuotiaille lapsille suunnattua suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.[1] Varhaiskasvatus sisältää 6-vuotiaille suunnatun esiopetuksen[2], jota kuitenkin määrittävät osittain eri lait ja suunnitelmat kuin nuorempien lasten varhaiskasvatusta. Esiopetukseen osallistuvat lapset voivat osallistua esiopetuksen lisäksi täydentävään varhaiskasvatukseen[3].
Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiskasvatuksella on useita tehtäviä ja tavoitteita. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslain lisäksi varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaa Opetushallituksen julkaisema Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirja, jonka mukaan kunnissa laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritellään muun muassa, että varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista, edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Varhaiskasvatus rakentaa pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Yhteistyö lapsen huoltajien kanssa on olennaista.[3][2]
Järjestäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta lapselle sen jälkeen, kun hänen huoltajiensa vanhempainvapaa on päättynyt. 1.8.2022 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä varhaiskasvatusoikeus koskee lasta sen kalenterikuukauden alusta, jona hän täyttää yhdeksän kuukautta. Vuorohoitoa eli ilta-, yö- ja viikonloppuaikaan annettavaa varhaiskasvatusta on tarjottava, mikäli lapsi tarvitsee sitä huoltajien työn tai opiskelun vuoksi. Muutoin kuin vuorohoidossa lapsen varhaiskasvatuspäivä ei saa olla yli kymmenen tunnin mittainen.[3]
Kunta voi järjestää varhaiskasvatusta päiväkodissa, perhepäivähoidossa sekä avoimena varhaiskasvatustoimintana. Yleisin toimintamuoto on päiväkoti. Huoltajat voivat myös saada taloudellista tukea, jos lapsi saa varhaiskasvatusta esimerkiksi yksityisessä päiväkodissa.[2][3]
Varhaiskasvatusta on järjestettävä suomeksi, ruotsiksi tai saameksi lapsen äidinkielen mukaan. Varhaiskasvatusta voidaan antaa myös muilla kielillä.[2]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiskasvatuksen toteuttamista ohjaa erityisesti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritelty arvoperusta, johon kuuluvat lapsuuden itseisarvo, ihmisenä kasvaminen, lapsen oikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus, perheiden monimuotoisuus ja terveellinen ja kestävä elämäntapa.[2]
Varhaiskasvatuksessa painottuu pedagogiikka. Sen tarkoitus on erityisesti vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan kuusi laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta[2]:
- ajattelu ja oppiminen
- kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- monilukutaito
- digitaalinen osaaminen
- osallistuminen ja vaikuttaminen.
Varhaiskasvatuksen pedagogiikassa olennaista on oppimiskäsitys, jonka mukaan lapset ovat aktiivisia toimijoita ja oppivat vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Keskeisiä ovat myös lasten aiemmat kokemukset ja vertaisryhmään kuuluminen. Leikillä on varhaiskasvatuksessa sekä itseisarvo lapsen elämään kuuluvana asiana että arvo pedagogisena menetelmänä.[2]
Pedagogisesta toiminnasta varhaiskasvatuksessa vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Lisäksi varhaiskasvatuksessa työskentelee muuta henkilöstöä.[2]
Historiallisia virstanpylväitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1888: Suomen ensimmäinen kansanlastentarha perustettiin[4].
- 1892: Lastentarhanopettajien (nyk. varhaiskasvatuksen opettaja) koulutus aloitettiin[4].
- 1973: Päivähoitolaki ja -asetus voimaan[4].
- 1995: Varhaiskasvatuksesta tuli yliopistollinen tutkimusala[4].
- 2013: Varhaiskasvatus siirtyi opetusministeriön alaisuuteen[4].
- 2017: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavaksi asiakirjaksi kunnissa[5].
- 2018: Päivähoitolain tilalle varhaiskasvatuslaki[4].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mitä on varhaiskasvatus? Opetushallitus. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ a b c d e f g h Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, s. 6, 8–13, 32–33 Opetushallitus. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ a b c d Varhaiskasvatuslaki 1 luku 2 ja 3 §, 2 luku 9 §, 3 luku 12, 13 ja 14 §, 5 luku 21 ja 22 § finlex.fi. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ a b c d e f Varhaiskasvatus juhlii... OAJ. 31.8.2018. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet Opetushallitus. Viitattu 27.2.2022.