Vuoreija

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vardø)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vardø kommune
Várggát
Vuorea
Vuoreija
vaakuna
sijainti
www.vardo.kommune.no
Sijainti 70°22′13″N, 031°06′25″E
Lääni Finnmarkin lääni
Perustamisvuosi 1789
Pinta-ala 601 km²
– maa 585 km²
Väkiluku 1 933 (1.1.2024[1])
– väestötiheys 3,3 as/km²
Kunnanjohtaja Tor Erik Labahå (Sp, 2023)
Kirkegata ja kirkko
Kirjasto
Vuoreijan tunneli

Vuoreija[2] (norj. Vardø, pohjoissaameksi Várggát, kveeniksi Vuorea)[3] on kunta ja kaupunki Varangin niemimaan itäosassa Norjan Finnmarkin läänissä. Samanniminen kuntakeskus sijaitsee Vardøyan saarella. Kunnan toinen taajama on Kiberg.[4] Vuoden 2023 alussa kunnassa oli 1 933 asukasta.[1]

Vuoreija rajoittuu pohjoisessa, idässä ja etelässä Jäämereen, lounaassa Vesisaareen ja lännessä Båtsfjordiin.

Vuoreija mainitaan kalastuspaikkana ja linnoituksena jo 1307.lähde? Vardøhusin linnoitus on ollut vuodesta 1738 lähtien museona.

1600-luvulla Finnmarkissa 91 miestä ja naista tuomitiin kuolemaan noituudesta. Kiduttamalla heidät saatiin tunnustamaan rikoksensa, minkä jälkeen heidät poltettiin roviolla. Vuonna 2011 Vuoreijaan pystytettiin Peter Zumthorin ja Louise Bourgeois'n suunnittelema Steilnesetin noitavainojen muistomerkki, jossa palaa ikuinen tuli. Pari-kolmekymmentätuhatta vierailijaa käy vuosittain katsomassa muistomerkkiä.[5]

Vuonna 1769 Vuoreijaan saapui Tanskan kuninkaan kutsusta ulkomaisia tähtitieteilijöitä havainnoimaan Venuksen ylikulkua. Wienin observatorion johtaja Maximilian Hell otti mukaansa unkarilaisen kollegansa János Sajnovicsin ja kannusti tätä vertailemaan saamen ja unkarin kieltä. Tästä tutkimusmatkasta voidaan sanoa vertailevan suomalais-ugrilaisen kielitieteen saaneen alkunsa.[6]

Vuoreija sai kaupunginoikeudet vuonna 1789, ja 1800-luvulla se oli tärkeä Barentsinmeren rannikon kauppakeskus. Toisen maailmansodan aikaan kaupunki tuhoutui pahoin, mutta rakennettiin nopeasti uudelleen. Maantietunneli mantereelta Vardøyaan valmistui vuonna 1983. Tunneli on 2 890 metriä pitkä ja käy 88 metriä merenpinnan alapuolella.[7][8]

Vuoreijaan sijoitettiin vuonna 1998 Globus II -tutka-asema, jota virallisesti käytetään avaruusromun seurantaan. Tutkassa on 27-metrinen mekaanisesti kääntyvä antenni. Sama tutka oli aiemmin sijoitettuna Vandenberg Air Force Basessa Kaliforniassa, jossa se tunnettiin nimellä "Have Stare". Tutkalla uskotaan olevan samat ominaisuudet kuin yhdysvaltalaisella X-alueen korkean resoluution tutkalla ja sen uskotaan olevan osa Yhdysvaltain ohjuspuolustusta ja keräävän tietoa Venäjän ballistisista ohjuksista.[9]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoreija on Kemijärven[10] ja Arkangelin ystävyyskaupunki.

Vuoreijan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2 −2 0 2 5 10 13 12 9 4 1 −1 ka. 4,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10 −10 −9 −6 −1 2 5 5 3 −1 −5 −9 ka. −3
Sademäärä (mm) 51 41 36 33 33 46 56 60 58 58 53 51 Σ 576
Päivän pituus (h/d) 1 7 12 16 22 24 24 18 13 9 3 0 ka. 12,4
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 7 7 8 5 3 2 0 0 ka. 3,4
Sadepäivät (d) 20 18 17 14 14 15 15 16 18 20 20 20 Σ 207
Veden lämpötila (°C) 3 3 3 3 4 5 8 9 8 7 5 4 ka. 5,2
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−2
−10
−2
−10
0
−9
2
−6
5
−1
10
2
13
5
12
5
9
3
4
−1
1
−5
−1
−9
S
a
d
a
n
t
a
51
41
36
33
33
46
56
60
58
58
53
51


Lähde: [11]

Tunnettuja henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyliä ja paikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiperi (Kiberg), Kummaväri (Komagvær), Lamppuniemi (Langbunes), Lökviika (Laukvik), Mustaniemi (Svartnes), Valasniemi (Kvalnes)

  1. a b 11342: Areal og befolkning i kommuner, fylker og hele landet (K) 2007 – 2024 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 27.6.2024. (norjaksi)
  2. Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 205. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013.
  3. http://faktaark.statkart.no/SSRFakta/faktaarkfraobjektid?enhet=325402 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Thorsnæs, Geir & Askheim, Svein: Vardø Store norske leksikon. 29.5.2024. Viitattu 27.6.2024. (norjaksi)
  5. Pohjois-Norjan noitavainot olivat Euroopan hirveimmät – muistomerkkiä tullaan katsomaan Kiinasta asti Yle Uutiset. 19.10.2016. Viitattu 15.11.2024.
  6. Günter Johannes Stipa: Finnisch-ugrische Sprachforschung von der Renaissance bis zum Neopositivismus, s. 209–212. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1990. Teoksen verkkoversio.
  7. Eugenijus Kavaliauskas: Vardo tunnel Panoramio.com. Arkistoitu 29.12.2015. Viitattu 6.1.2012.
  8. Norwegian Subsea Road Tunnels The World's longest Tunnel Page. Arkistoitu 29.4.2012. Viitattu 7.1.2012. (englanniksi)
  9. [1]
  10. Ystävyyskaupunkitoiminta Kemijärven kaupunki. Viitattu 30.7.2022.
  11. Vardo, Norway worldclimateguide.co.uk. Viitattu 18.2.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Norjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.