Maximilian Hell

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maximilian Hell pukeutunut saami-vaatteisiin hänen Vuoreijan vierailulla havaitsemaan Venuksen ylikulkua.

Maximilian Hell (Unkari: Hell Miksa) (15. toukokuuta 172014. huhtikuuta 1792) oli unkarilainen tähtitieteilijä ja vihitty jesuiittapappi Unkarin kuningaskunnasta.

Tähtitieteen lisäksi Hell tunnetaan alaviitteenä kielihistorian, erityisesti suomalais-ugrilaisten kielten historian tutkimukseen. Vuonna 1768 Tanskan ja Norjan kuningas Kristian VII kutsui Hellin, Wienin hoviobservatorion johtajan, Norjan pohjoisimpaan kärkeen Vardøhusiin rakentamaansa tähtitorniin. Matkatoverikseen Hell otti unkarilaisen János Sajnovicsin, koska tämäkin oli koulutukseltaan tähtitieteilijä ja koska Hell toivoi Pohjois-Norjasta todisteet siitä, että Euroopassa levinnyt käsitys unkarin, suomen ja saamen kielten sukulaisuudesta piti paikkansa. Saamen ja unkarin vertailun suoritti Sajnovics, mutta itse idean lisäksi myös työn suorittamisessa Hellillä oli osansa, minkä Sajnovics myönsi avoimesti, vieläpä julkaisunsa lopussa antoi kaiken ansion Hellille.[1]

  1. Zsirai, Miklós: Finnugor rokonságunk, s. 493. Magyar Tudományos Akadémia, 1937.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.