Vapaudenristi (Puola)
.PNG)
Vapaudenristi (puol. Krzyż Niepodległości) oli yksi korkea-arvoisimmista puolalaisista kunniamerkeistä, joka myönnettiin ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana. Se myönnettiin henkilöille, jotka olivat "taistelleet sankarillisesti Puolan itsenäisyyden hyväksi" ja sillä oli kolme luokkaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vapaudenristi perustettiin Puolan presidentin Ignacy Mościckin asetuksella 29. lokakuuta 1930. Se tuli myöntää henkilöille, jotka olivat tehneet työtä isänmaan itsenäisyyden eteen ennen ensimmäistä maailmansotaa, sen aikana tai vuosien 1918–1921 sotatoimissa. Ansioitumista Puolan–Neuvosto-Venäjän sodassa ei kuitenkaan laskettu mukaan, sillä siinä kunnostautuneille oli oma kunniamerkkinsä. Vapaudenristi oli suunniteltu erityisesti puolalaisten legioonien ja niiden edeltäjien jäseniä silmällä pitäen. Esimerkiksi vuoden 1863 tammikuun kansannousuun osallistuneita oli vielä elossa ansiomerkin perustamisvuonna. Yksi kunniamerkin perustamiseen suuresti vaikuttaneista oli Józef Piłsudskin vaimo Alexsandra Piłsudska (o.s. Szczerbińska 1882–1963).[1] Sen myöntöpäiväksi valittiin ensimmäisen maailmansodan päättymispäivä 11. marraskuuta, joka vakiinnutettiin myöhemmin itsenäisyyspäiväksi.[2] Vuoden 1938 jälkeen se myönnettiin myös henkilöille, jotka olivat vastuussa Zaolzien alueen uudelleenliittämisestä Puolaan.
Vaikka risti ilman miekkoja myönnettiin yleensä siviileille, jokaista luokkaa pidettiin sotilaskunniamerkkinä.[1] Sillä palkitun sotilashenkilön tuli pitää sitä ennen Polonia Restitutan 4. luokan kunniamerkkiä ja siviilin ennen Sodan vapaaehtoismitalia (Medal Ochotniczy za Wojnę).
Jokaisella vapaudenristillä palkitulla sen luokasta riippumatta oli oikeus tulla valituksi Puolan tasavallan senaattiin, oikeus matkustaa Puolan valtion rautateillä ilmaiseksi sekä oikeus lähettää lapsensa valitsemaansa kouluun ilmaiseksi.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sekä ristin että mitalin suunnitteli professori Mieczysław Kotarbiński. Suurimman osan kunniamerkeistä valmisti varsovalainen kultaseppä Wiktor Gontarczyk.
Vapaudenristillä oli kolme luokkaa:
- Vapaudenristi miekkojen kera (1938 mennessä myönnettiin 1818 kappaletta)
- Vapaudenristi (1938 mennessä myönnettiin 7917 kappaletta)
- Vapaudenmitali (myönnettiin yhteensä 51735 kappaletta)
Risti oli kooltaan 42 x 42 mm ja se oli kullattua pronssia. Kääntöpuolella oli suorakaiteen muotoinen kilpi, jossa oli tyylitelty kotka ohuena reliefinä. Kääntöpuoli oli päällystetty mustalla emalilla ja siinä luki motto Bojownikom Niepodległości, "itsenäisyyden puolesta taistelleille". Miekoilla koristellussa versiossa oli kaksi miekkaa ristittynä itse ristin päällä.
Vapaudenmitali oli pyöreä, halkaisijaltaan 35 mm ja se oli tehty kokonaan pronssista. Kääntöpuolella oli symbolinen kuvaus kolmesta Hydrasta (jotka kuvasivat osapuolten jakautumista) lyötynä kahdella miekalla ja joita ympäröi sama motto kuin ristissä, Bojownikom Niepodległości. Kääntöpuoli oli tasainen ja sille oli painettu kirjaimet RP, jotka olivat lyhenne sanoista Rzeczpospolita Polska (Puolan tasavalta).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- M. B. B. Biskupski: Independence Day: Myth, Symbol, and the Creation of Modern Poland. Oxford University Press, 2012. ISBN 0191633402
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Frank J. Dmuchowski: November 11th is “Polish Independence Day” (Święto Niepodległości) and “American Veterans Day” (Arkistoitu – Internet Archive) Polish Weekly, 2012. Viitattu 17.5.2014
- ↑ Biskupski 2012, s. 78
