Vapaamuurarit Ruotsissa
Ruotsin vapaamuurarit ovat olleet aktiivisia maassa 1700-luvulta alkaen, ja tämä on osaltaan myötävaikuttanut myös liikkeen leviämiseen Suomessa.
Ensimmäinen vapaamuurareiden järjestö perustettiin vuonna 1735, kun kreivi Axel Wrede Sparre perusti yksityisen loosin. Seuraavan kahden vuosikymmenen ajan Ruotsissa perustettiin lisää looseja ja vuonna 1760 perustettiin Ruotsin suurloosi, joka tunnustettiin kansalliseksi suurloosiksi 10 vuotta myöhemmin.[1]
Ruotsalaiset vapaamuurarit perustivat vuonna 1756 oman loosin Suomen alueelle ja vuodesta 1762 lähtien loosin istuntoja alettiin pitää jo säännöllisesti Helsingissä. Kun Venäjän keisari Aleksanteri I kielsi kaiken vapaamuurariuteen liittyvän toiminnan vuonna 1822, osa suomalaisista liittyi ulkomaalaisiin looseihin esimerkiksi Ruotsissa.[2] Ruotsin suurloosilla on edelleen looseja Suomessa.[3]
Tullakseen vapaamuurariksi Ruotsissa henkilön tulee vähintään 24-vuotias mies, jolla on kaksi vapaamuuraria suosittelemassa hänen jäsenyyttään.[4] Vapaamuurareilla on noin 15 500 jäsentä, mutta tähän lasketaan Suomessa olevat Svenska Frimurare Orden i Finland -järjestön vapaamuurarit (noin 1 500 jäsentä).[5][6]
Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta on Ruotsissa jaettava vapaamuurareille tarkoitettu kunnianosoitus.[1]
Ruotsin vapaamuurarit toimittaa jäsenlehteä nimeltä Frimuraren.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b The Royal Order of Charles XIII Tallinn Museum of Orders of Knighthood. 28.5.2018. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Historia Suomen Suurloosi. 2022. Viitattu 17.11.2022.
- ↑ Kontakt Svenska Frimurare Orden. Viitattu 17.11.2022. (ruotsiksi)
- ↑ 8 hemliga sällskap i Sverige som ingen vill att du ska känna till nyheter24.se. 3.12.2016. Viitattu 17.11.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Ett ordenssällskap i tiden Svenska Frimurare Orden. Viitattu 17.11.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Vad är vi? Stor Capitlet i Finland
- ↑ Tidningen Frimuraren Svenska Frimurare Orden. Viitattu 17.11.2022. (ruotsiksi)