Vanuatun kielet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vanuatulla on alle 300 000 asukasta ja kotoperäisiä kieliä on 138, mikä tarkoittaa sitä, että maassa on eniten kieliä suhteessa väkilukuun. Yhdellä kielellä on keskimäärin 1760 puhujaa.[1][2]

Viralliset kielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanuatulla on maan perustuslain mukaan kolme virallista kieltä: englanti, ranska ja bislama. Tämän lisäksi bislama tunnustetaan kansallisena kielenä.[3]

Bislama, joka on englantiin pohjautuva kreolikieli, on tärkeä väline erikielisten ryhmien keskenäisessä viestinnässä. Englannin- ja ranskankielisten väestöryhmien välit ovat pitkään olleet viileät ja bislama nähdään eräänlaisena neutraalina kaikkien vanuatulaisten yhteisenä kielenä. Lisäksi suurin osa poliittisista kampanjoinnista tapahtuu bislamaksi.[4]

Bislama on erittäin läheistä sukua tok-pisinille ja pijinille. Nämä kolme kieltä niputetaan yhdeksi kieleksi tai murrejatkumoksi.[5]

Suurin osa Port Vilan ja Luganvillen asukkaista puhuu bislamaa äidinkielenään.[2]

Englanti ja ranska

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iso-Britannia ja Ranska olivat samanaikaisesti Vanuatun siirtomaaisäntiä, minkä johdosta kummatkin kielet ovat maan virallisia kieliä historiallisista syistä. Käytännössä englannin- ja ranskankielinen väestö elää erillään toisistaan, ja maassa on erilliset koulut molemmille kieliryhmille. Elinkeinoelämä käyttää kuitenkin enemmän englantia.[2]

Kaikki Vanuatulla puhuttavat kotoperäiset kielet kuuluvat oseanialaisiin kieliin. Ne jaetaan vielä puhtaasti maantieteellisin perustein kolmeen alaluokkaan:[6]

Vanuatun perustuslaki takaa valtion suojeluksen kaikille alueella puhuttaville kielille. Lisäksi mikä tahansa niistä voidaan korottaa kansalliskielen asemaan.[3]

François et al. (2015) listasi 138 kotoperäistä kieltä Vanuatulla:[1]

Kieli Muu nimi Puhujien määrä ISO 639-3
1 Hiw Hiu 280 hiw
2 Lo-Toga Loh, Toga 580 lht
3 Lehali 200 tql
4 Löyöp Lehalurup 240 urr
5 Mwotlap Motlav 2100 mlv
6 Volow Valuwa 1 mlv
7 Mota 750 mtt
8 Lemerig Sasar 2 lrz
9 Vera'a Vatrata 500 vra
10 Vurës Vureas, Mosina 2000 msn
11 Mwesen Mosina 10 msn
12 Nume Tarasag 700 tgs
13 Dorig Wetamut 300 wwo
14 Koro 250 krf
15 Olrat 3 olr
16 Lakon Lakona, Vurē 800 lkn
17 Mwerlap Merlav 1100 mrm
18 Sungwadia Marino, North Maewo 500 mrb
19 Sungwadaga keskimaewo 1400 mwo
20 Baetora etelämaewo, Sungaloge 1330 btr
21 Itäambae Lolovoli, Aoba 5000 omb
22 Länsiambae Duidui 8700 nnd
23 Raga Hano 6500 lml
24 Apma 7800 app
25 Ske Seke 300 ske
26 Sa Saa 3900 sax
27 Tolomako Bigbay 900 tlm
28 Piamatsina 250 ptr
29 Vunapu 380 vnp
30 Valpei 300 vlp
31 Nokuku 250 nkk
32 Meri Tasmate, Oa 300 tmt
33 Wusi Kula 350 wsi
34 Bura 300
35 Merei Tiale, Lametin 400 lmb, mnl
36 Mores Ko 200 mrp
37 Ande Morouas 500
38 Toksiki Soisoru, Roria 200 rga
39 Kiai Fortsenal 450 frt
40 Moiso 100
41 Kene 300
42 Daruru 100
43 Akei Tasiriki 4000 tsr
44 Retlatur 100
45 Wailapa Ale 500 wlr
46 Farsaf Narango, Nambel 400 nrg
47 Varavara Amblong, Aje 300 alm
48 Narmoris 220 plb
49 Biliru Tambotalo 3 tls
50 Atin 120
51 Ati Polonombauk, Meris 85
52 Farnanto 100
53 Se Fanafo 20
54 Sinia Navut 520 nsw
55 Butmas-Tur Ati, Farafi 520 bnr
56 Ngen Shark Bay 450 ssv
57 Tholp Nethalp 0
58 Sakao Hog Harbour, Nkep 4000 sku
59 Mavea Mav̋ea, Mafea 34 mkv
60 Tutuba 500 tmi
61 Aore 0 aor
62 Tamambo Malo, Tamabo 4000 mla
63 Tangoa Movono 370 tgp
64 Araki 8 akr
65 Axamb Ahamb 750 ahb
66 Lendamboi Small Nambas, Letemboi 800 nms
67 Nasvang 275
68 Sörsörian 3
69 Avok 500
70 Uliveo Maskelynes 1100 klv
71 Port Sandwich Lamap 1200 psw
72 Nisvai Vetbon 200
73 Burmbar Banam Bay, Vartavo 900 vrt
74 Mbwenelang <10
75 Aulua 750 aul
76 Niolean Repanbitip 90 rpn
77 Rerep Pangkumu, Tisman 380 pgk
78 Unua Onua 520 onu
79 Vivti <5
80 Nitita <5
81 Avava Katbol, Navava, Bangsa’ 700 tmb
82 Neverver Lingarak, Nevwervwer 1250 lgk
83 Litzlitz Naman 15 lzl
84 Uripiv Uripiv-Wala-Rano-Atchin, koillismalakula 9000 upv
85 Rutan ?
86 Botovro Mpotovoro 430 mvt
87 Vao 1900 vao
88 Alovas ?
89 Vovo 475
90 Nese Matanvat 160
91 Najit <5
92 Malua Bay keskinambas 500 mll
93 Njav 10
94 Tirax Mae, Dirak 1000 mme
95 V'ënen Taut Big Nambas 3350 nmb
96 Tape Maragus 15 mrs
97 Larëvat Laravat, Larevat 680 lrv
98 Neve'ei Vinmavis 500 vnm
99 Nivat <10
100 Nasarian 5 nvh
101 Aveteian Dixon Reef 50 dix
102 Ninde Labo 1100 mwi
103 Nahavaq lounaisbay, Siesip 700 sns
104 Nāti 25
105 Naha'ai Malvaxal, Malfaxal 600 mlx
106 Navwien 5
107 Pohjoisambrym 5250 mmg
108 Orkon Fanbak 30
109 Eteläambrym 3700 tvk
110 Daakie Port Vato 1300 ptv
111 Daakaka Eteläambrym, Baiap 1200 bpa
112 Dalkalaen 1000
113 Raljago Länsiambrym, Lonwolwol <10 crc
114 Paama Paamese 6000 paa
115 Lamen Lamenu, Varmali 850 lmu
116 Lewo Varsu 2200 lww
117 Bierebo Bonkovia-Yevali 900 bnk
118 Baki Burumba, Paki 350 bki
119 Mkir Maii 180 mmm
120 Bieria Bieri, Vovo, Wowo 25 brj
121 Namakura Makura, Namakir 3750 nmk
122 Emae Makatea 400 mmw
123 Nakanamanga 9500 llp
124 Lelepa Havannah Harbour 400 lpa
125 Eton 500 etn
126 Eteläefate Erakor 6000 erk
127 Mele-Fila Ifira-Mele 3500 mxe
128 Sie Se, Sie, Erromanga 1900 erg
129 Ura 6 uur
130 Utaha 0 iff
131 Pohjoistanna 5000 tnn
132 Lenakel Netvaar 11500 tnl
133 Lounaistanna Nawal 5000 nwi
134 Whitesands Narak 7500 tnp
135 Kwamera Nafe, Nɨfe 3500 tnk
137 Anejom̃ Aneityum 900 aty
138 Futuna-Aniwa Länsifutuna 1500 fut
  1. a b François, Alexandre; Lacrampe, Sébastien; Franjieh, Michael & Schnell, Stefan (toim.): The languages of Vanuatu: Unity and diversity (pdf) 2015. Asia-Pacific Linguistics. Viitattu 30.3.2020. (englanniksi)
  2. a b c What Languages Are Spoken in Vanuatu? WorldAtlas. Viitattu 5.9.2020. (englanti)
  3. a b Constitution of the Republic of Vanuatu paclii.org. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  4. Jarraud-Leblanc, Cendrine: The Evolution of Written Bislama, s. 4. (Väitöskirja) The University of Auckland, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.3.2020). (englanniksi)
  5. Tok Pisin hawaii.edu. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  6. Glottolog 4.2.1 - Southern Vanuatu glottolog.org. Viitattu 5.9.2020.