Vampyyritanssijatar

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vampyyritanssijatar
Vampyrdanserinden
Ohjaaja August Blom
Käsikirjoittaja Waldemar Hansen, Nicolai Brechling
Kuvaaja Axel Graatkjær
Pääosat Clara Wieth, Henry Seemann, Robert Dinesen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Tanska
Tuotantoyhtiö Nordisk Films Kompagni
Ensi-ilta 4. maaliskuuta 1912 (Tanska)
11. maaliskuuta 1912 (Suomi)
Kesto 596 metriä (28 min.)
Alkuperäiskieli mykkäelokuva
Aiheesta muualla
IMDb
AllMovie

Vampyyritanssijatar (tansk. Vampyrdanserinden) on vuonna 1912 valmistunut tanskalainen mykkäelokuva. August Blomin ohjaaman melodraaman pääosia esittävät Clara Wieth, Henry Seemann, ja Robert Dinesen.

Suositun vampyyritanssin esittäjän Silvia Lafontin uudeksi pariksi kiinnitetään nuori tanssija Oscar Borch. Kokematon Oscar rakastuu intohimoisesti Silviaan, mutta tulee useaan kertaan torjutuksi. Ennen illan esitystä Oscar juo myrkkyä ja makaa tanssin päätyttyä näyttämöllä kuolleena.[1][2]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Clara Wieth  Silvia Lafont, vampyyritanssijatar  
 Henry Seemann  kreivi von Waldberg, Silvian sulhanen  
 Robert Dinesen  Oscar Borch, Silvian tanssipari  
 Carl Schenstrøm    
 Julie Henriksen    
 Birger von Cotta-Schønberg    
 Frederik Jacobsen  tarjoilija  
 Agnes Nørlund    
 Frederik Christensen    
 Ingeborg Bruhn Bertelsen    
 Svend Bille    
 Axel Boesen    
 Johanne Krum-Hunderup  Oscarin äiti  
 Otto Lagoni    
 H. C. Nielsen    
 Maggi Zinn  [3]  

Tuotanto ja vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordisk Films Kompagnin tuottama[3] Vampyyritanssijatar on mainittu yhtenä ensimmäisistä vampyyrielokuvista,[4] mutta todellisuudessa se on valkoinen orjakauppa -elokuvien ja Asta Nielsenin Kuilun vanavedessä tehty eroottinen melodraama. Elokuvan ”vampyyri” on klassisen tanssijakoulutuksen saaneen Clara Wiethin esittämä femme fatale, jonka naisellinen viehätysvoima ajaa rakastuneen miehen tuhoon.[5] Nimitys vamppi vakiintui myöhemmin Yhdysvalloissa Helen Gardnerin ja Theda Baran tähdittämien elokuvien myötä[6]. August Blomin ohjaustyön ansioita ovat juonta kuljettava määrätietoinen leikkaus, tuolloin vielä harvinaiset lähikuvat sekä teatteriyleisön reaktoiden kuvaaminen loppuhuipennuksen luoman vaikutelman lisäämiseksi[5].

Aikansa rohkeimpiin elokuviin kuulunut[3] Vampyyritanssija oli suuri yleisömenestys ja teki Wiethistä kansainvälisen tähden[7]. Helsingissä, jossa elokuvaa esitettiin heti Tanskan ensi-illan jälkeen, sitä mainostettiin ”näytäntökauden parhaana kuvana”[8]. Tamperelaisen elokuvateatterin mukaan ”kaikkialla missä tätä kuvasarjaa on viime viikkoina näytelty ovat teatterissa kävijät suorastaan tapelleet lipuista!”[9]

Elokuvan heikkotasoinen kopio on nähtävissä European Film Gateway -sivustolla[10].

  1. Elokuvan tanskalainen juoniselostus dfi.dk. Arkistoitu 13.10.2017. Viitattu 13.10.2017.
  2. Elävienkuvien Teatterin ohjelma. Tornion Uutiset, 9.11.1912, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b c Det Danske Filminstitut: Filmdatabasen dfi.dk. Viitattu 13.10.2017.
  4. Penke, Niels: Der skandinavische Horrorfilm: Kultur- und ästhetikgeschichtliche Perspektiven, s. 10. Bielefeld: Transcript, 2013. ISBN 978-3-8376-2001-6
  5. a b Cherchi Usai, Paolo: Schiave bianche allo specchio: Le origini del cinema in Scandinavia (1896-1918), s. 68–69, 212. Pordenone: Studio Tesi, 1986. ISBN 88-7692-132-X
  6. Abel, Richard (ed.): Encyclopedia of Early Cinema, s. 224, 378. Abingdon: Routledge, 2005. ISBN 0-415-23440-9
  7. Allmovie allmovie.com. Viitattu 13.10.2017.
  8. Maxim-elokuvateatterin mainos. Helsingin Sanomat, 10.3.1912, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
  9. Central-elokuvateatterin mainos. Aamulehti, 13.10.1912, s. 5. Artikkelin verkkoversio.
  10. European Film Gateway europeanfilmgateway.eu. Viitattu 13.10.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]