Valtionhoitajaneuvosto (Puolan kuningaskunta)
| Valtionhoitajaneuvosto | |
|---|---|
 Valtionhoitajaneuvosto. Vasemmalta oikealle: Ostrowski, Kakowski, Lubomirski. |
|
|
15. lokakuuta 1917 - 14. marraskuuta 1918
|
|
| Pääministeri |
Jan Kucharzewski Antoni Ponikowski Jan Kanty Steczkowski Józef Świeżyński Władysław Wróblewski |
| Edeltäjä | Saksan ja Itävalta-Unkarin miehityshallinto |
| Seuraaja | Józef Piłsudski |
| Henkilötiedot | |
Puolan kuningaskunnan valtionhoitajaneuvosto (puolaksi: Rada Regencyjna tai Rada Regencyjna Królestwa Polskiego) oli tilapäinen korkeimman vallan käyttäjä ensimmäisen maailmansodan aikana miehittäjävaltioiden Saksan ja Itävalta-Unkarin luotua Puolan kuningaskunnan nukkevaltion.
Saksalainen kenraalikuvernööri von Beseler julkaisi Saksan ja Itävallan keisarien nimissä 5. marraskuuta 1916 sopimuksen, jossa hän lupasi Puolan valtion perustamisen kuitenkaan määrittelemättä tarkemmin, kuka on valtionpäämies, mitkä on maan rajat tai mikä on hallintojärjestelmä.[1]
Koska kuningaskunnalla ei ollut vielä hallitsijaa, tehtäviä hoiti valtionhoitajaneuvosto. Syyskuun 18. siihen nimettiin:
- Aleksander Kakowski, Varsovan arkkipiispa,
- Zdzisław Lubomirski, puolalaisylimys, prinssi, Varsovan pormestari,
- Józef Ostrowski, liikemies, suurmaanomistaja ja sotaa edeltävän ajan Venäjän duuman puolalaisjäsen.
Valtionhoitajaneuvosto nimitettiin seremoniallisesti Tadeusz Kościuszkon kuoleman vuosipäivänä 15. lokakuuta virkaansa. Se nimitti edelleen lakimies Jan Kucharzewskin pääministeriksi. Kaikesta luodusta Puolan kuningaskunnan puolalaishallinnosta huolimatta valta oli saksalaisviranomaisten käsissä.
Kenraali von Beseler luovutti vallan 6. lokakuuta 1918 Puolan siviiliviranomaisille neuvoteltuaan ensin sotamarsalkka von Hindenburgin kanssa. Puolalaiset sotilaat, jotka olivat olleet osa Itävalta-Unkarin armeijaa ja Puolan Wehrmachtissa, siirrettiin puolalaisen valtionhoitajaneuvoston alaisuuteen 10. lokakuuta 1918. Useat puolalaistahot olivat vaatineet saksalaisia vapauttamaan kenraali Piłsudski, joka oli vankina Saksan Magdeburgissa. Tilanne ratkesi 11. marraskuuta 1918, kun Saksa antautui. Valtionhoitajaneuvosto luovutti valtansa Józef Piłsudskille. Valtionhoitajaneuvosto erosi kolme päivää myöhemmin. Näin Puolan kuningaskunnan taru oli päättynyt.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Proclamation of the German Emperor and the Emperor of Austria, respecting the establishment of a Kingdom of Poland (html) 6.11.1916. PSM Data Geschichte. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Biskupski 2000 s. 51. (englanniksi)