Valkoinen raivo
| Valkoinen raivo | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Arto Halonen |
| Säveltäjä | Kirka Sainio |
| Kuvaaja |
Mika Orasmaa Peter Flinckenberg |
| Leikkaaja | Otto Heikola |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Art Films Production |
| Ensi-ilta | 2015 |
| Kesto | 1h 13min |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Valkoinen raivo on Arto Halosen ohjaama dramatisoitu dokumenttielokuva selvitymisestä ja koulukiusatusta, joka voitti joukkomurhaajan mielen[1]. Elokuva ensiesitettiin Rokumentti-elokuvafestivaalin avajaiselokuvana ja se aloitti Suomessa elokuvateatterilevityksessä 27. marraskuuta 2015. Elokuva herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja sitä esitettiin lukuisilla arvostetuilla elokuvafestivaaleilla ympäri maailman. Varsovan Millennium Docs Against Gravity -festivaalilla Halonen vastaanotti elokuvasta Fiction/Non-Fiction-kilpailusarjan kunniamaininnan ja Jaipurin kansainvälisillä elokuvajuhlilla Green Rose -palkinnon.
Koulukiusattu Lauri on itse nimennyt hiljalleen syntyneen sisäisen olotilansa valkoiseksi raivoksi.[2] Elokuva on herättänyt keskustelua alan ammattikentällä ja käsitettä on alettu tutkia laajemmin.[3] Osana Suomen Mielenterveysseuran ja Koulukino ry:n kanssa toteutettua koulukampanjaa elokuvasta järjestettiin myös lukuisia koululaisnäytöksiä ympäri Suomen. Elokuva vaikutti koulukiusaamista koskevan lakialoitteen syntyyn.[4][5]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkoinen raivo on kertomus Laurista, joka suunnitteli ja valmistautui tekemään massamurhia. Lauri haki kuitenkin apua, eikä toteuttanut ”fantasioitaan”. Myöhemmin hänestä tuli ihmismielen aggression ja väkivaltaisen käyttäytymisen akateeminen tutkija ja arvostettu tieteellinen asiantuntija, minkä kautta hän on perehtynyt massamurhiin peilaten myös omia kokemuksiaan niihin. Tältä pohjalta Lauri on luonut teorian ”valkoisesta raivosta”. Laurin mukaan on olemassa useita ihmisiä, jotka ovat koulukiusaamisen ja lapsuudessa koetun trauman yhdistelmän seurauksena täynnä ”valkoista raivoa”, mikä voi äärimmillään johtaa kouluampumisiin ja muihin väkivaltaisiin tekoihin.
Elokuvassa seurataan Laurin tarinaa; kuinka hänestä tuli valkoisen raivon kantaja ja kuinka hän tiedostamisen ja oman aktiivisuutensa avulla selviytyi lopulta raskaasta taakastaan.[6]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iltalehden Juuso Määttänen kuvaili dokumenttielokuvan käsittelevän laajemmin käsittämättömiä väkivallantekoja: "Valkoinen raivo kertoo kaiken mitä vihasta tarvitsee tietää. [Elokuva] on tehty erittäin taitavasti. Se pitää otteessaan alusta loppuun".[7]
Keskisuomalaisen Jarmo Valkola luonnehti elokuvaa tyylillisesti yhtenäiseksi ja teemoiltaan kiinteäksi "Voiko ajankohtaisempaa teosta olla. Halonen osoittaa, miten juuri elokuva voi olla sopiva instrumentti näiden asioiden syvempään pohdintaan".[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joukkomurhaa suunnitellut tutkija HS:n haastattelussa: ”Pystyn hallitsemaan aivoissani asuvaa tappajaa” Helsingin Sanomat. 23.11.2015. Viitattu 2.5.2019.
- ↑ Katri Utula: Kiusattu Lauri valmistautui hirvittävään veritekoon – kertoo illalla tarinansa tv:ssä Ilta-Sanomat. 23.5.2016. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Valkoinen raivo – psykologin haaste Suomen Psykologiliitto ry. Arkistoitu 3.5.2019. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Lakialoite: Jatkossa koulukiusaaja ensisijainen koulunvaihtaja www.iltalehti.fi. Viitattu 6.5.2019.
- ↑ Lakialoite koulukiusaajan siirrosta toiseen kouluun etenee – opettajien etujärjestö ei innostu Helsingin Sanomat. 17.11.2016. Viitattu 6.5.2019.
- ↑ Synopsis - Valkoinen raivo www.valkoinenraivo.fi. Viitattu 2.5.2019.
- ↑ IL-Arvio: Valkoinen raivo kertoo kaiken, mitä vihasta tarvitsee tietää www.iltalehti.fi. Viitattu 2.5.2019.
- ↑ Jarmo Valkola: Valkoinen raivo KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 2.5.2019.