Valgjärv (Koorküla)
| Valgjärv | |
|---|---|
 Järvi kuvattuna sen pohjoisrannalta |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Valgamaa |
| Kunnat | Tõrvan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Järvinumero | VEE2118000 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 71 m |
| Rantaviiva | 3,68 km |
| Pinta-ala | 44,3 ha[1] |
| Tilavuus | 0,0037485 km³ |
| Keskisyvyys | 8,5 m |
| Suurin syvyys | 26,8 m [2] |
| Valuma-alue | 2,5 km² |
 Valgjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Valgjärv (myös Koorküla Valgjärv)[3] on Virossa Valgamaalla Tõrvan kunnassa Jetin kylässä sijaitseva järvi.[3][4]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on L-kirjaimen muotoinen ja sen kaakkois- ja koillisrannat ovat melko jyrkkärantaisia. Järven pinta-ala on 44 hehtaaria ja se on 1,3 kilometriä pitkä ja 600 metriä leveä. Siihen laskee muutama lyhyt oja, joista eteläpäähän laskee Kiisjärven laskuoja. Järven valuma-alueen laajuus on 2,5 neliökilometriä. Järven laskuoja lähtee järven itärannalta koneellisesti suoranan ojana kaivettuna metsäojana, joka on johdettu Jõku jõgeen. Se virtaa pohjoiseen, missä se yhtyy Õhne jõgeen Rullissa 18 kilometrin päässä järvestä.[3][4]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 8,5 metriä ja suurin syvyys 26,8 metriä, jolloin se olisi Viron neljänneksi syvin järvi. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00375 kuutiokilometriä eli 3,75 miljoonaa m³ [2]. Järven rantaviivan pituus on 3,7 kilometriä ja rannat ovat puoliksi metsää tai peltoa ja niittyjä.[3][4]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea (vir. pehme- ja heledaveeline järv).[3]
Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.[3]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sisältyy Koorkülan luonnonsuojelualueeseen, johon kuuluvat myös Udsu järv, Kiisjärv, Kadastiku järv ja Saudikjärv. Luontomatkailijoille on rakennettu ruokailukatos, tulentekopaikka ja hiekkaranta. Kohteelle pääsee Tõrvan ja Valgjärven yhdistävältä maantieltä (tie 190).[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seudun asukkaat ovat jo kauan tienneet kertoa, että järvessä on kartanon rakennuksia. Suullinen traditio, joka kirjoitettiin muistiin 1600-luvulla, kertoi kartanonherrasta, joka tahtoi naida sisarensa. Häät pidettiin kartanossa vastoin paikallisen papin lupaa. Häiden aikana alkoi sataa ja aamulla huomattiin kartanon paikalla järvi. Järveen tehtiin sukeltamalla tutkimuksia jo 1640-luvulla ja silloin todettiin tiedon pitävän ainakin osittain paikkansa. Noin parin metrin syvyydessä on edelleen todettavissa puurakenteita, jotka dokumentoitiin vuonna 1958 arkeologi Jüri Selirandin tutkimuksissa. Silloin sukeltajat löysivät keskeltä järveä paalujen varaan pystytettyjen asumusten jäänteet. Paalut oli pystytetty järven pohjalla kulkevan harjujakson harjalle. Puunkappaleet ajoitettiin tuolloin ensimmäisen vuosituhannen jälkipuoliskolle eli aikaan 500–1000 jaa. Ajoitus vahvistettiin myös esinelöytöjen avulla. Tutkimukset saatettiin päätökseen 1980-luvun ja 1990-luvun alun jatkotutkimuksissa. Näiden tuloksena löydettiin paalujen varaan rakennetun sillan jäänteet.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Koorkülan luonnonsuojelualueen nuotiopaikka Valgjärven rannalla -
Järvinäkymä nuotiopaikalta nähtynä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri
urlpuuttuu. Estonian Environmental RegisterUrl. Tieto on haettu Wikidatasta. - ↑ a b Mäemets, A., 1977. Eesti NSV järved ja nende kaitse. Tallinn: Valgus.
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Valgjärv (vee2118000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ Loodusega Koos: Koorküla Valgjärve lõkkekohad (viroksi), viitattu 6.4.2017
- ↑ Ilves, Kristin: Searching for sunken legends in dark waters (PDF) (s.149–153) Skyllis. 2010. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)