Valesokkeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valesokkeli on Suomessa 1970–1980-luvuilla käytetty pientalojen perustustapa, jossa on kellariton maanvarainen alapohja.[1] Valesokkelirakenteessa talon ulkoseinien alapinnan ja perustusten välinen rakenne on suunniteltu siten, että sokkelirakenne näyttää ulospäin korkeammalta kuin se todellisuudessa on. Tätä matalaperustaista rakennetta on käytetty yleisimmin pientalojen, erityisesti omakotitalojen ja rivitalojen, rakentamisessa.[2] Sen käytöllä haluttiin parantaa alapohjan lämpötaloutta. Rakennuksista oli myös helppo tehdä esteettömiä.[3]

Valesokkelia kutsutaan joissain yhteyksissä myös piilosokkeliksi.[4]

Valesokkelia käytettäessä rakennuksen seinärakenteen alaosa eli alajuoksupuu usein kostuu ja mahdollisesti homehtuu, synnyttäen kosteusvaurion.[1] Kosteusvaurioiden estämiseksi valesokkelin kanssa pitää olla hyvät salaojat ja kapillaarikatko. Valesokkeli on määritelty riskirakenteeksi vuonna 2007.[3]

Seppo Mölsä on esittänyt kirjassaan Näin Suomi homehtui, että valesokkeli on peräisin Pohjois-Amerikasta.[5]

  1. a b Tietoa valesokkelista Termotuote. Viitattu 15.11.2024.
  2. Mikä on valesokkeli? Valesokkeli.info. 13.11.2024. Viitattu 15.11.2024.
  3. a b Valesokkeli Vesivek. Viitattu 17.11.2024.
  4. Mitä piilosokkeli tarkoittaa? Valesokkeli.info. 15.11.2024. Viitattu 15.11.2024.
  5. Mölsä, Seppo. Näin Suomi homehtui. ISBN 9789523811058

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]