Vaikku
Vaikku eli korvavaha on korvakäytävän vahamaista, keltaista eritettä, jonka tarkoitus on suojata korvakäytävää.
Vaikkua syntyy kun korvakäytävän ulomman kolmanneksen ihon talirauhasten ja seruminaalirauhasten eritteet sekoittuvat keskenään.[1] Niiden lisäksi vaikussa on korvakäytävän kuolleita ihosoluja.[2]
Vaikku muodostaa rasvapitoisen ja vettä hylkivän kalvon, joka suojaa korvakäytävää kosteudelta ja epäpuhtauksilta. Ilman vaikkua korvakäytävän iho halkeilisi ja mikrobit pääsisivät tunkeutumaan ihoon ja aiheuttamaan tulehduksen.[1] Vaikussa on bakteereita tuhoavaa lysotsyymi-entsyymiä.[2]
Vaikun koostumus vaihtelee eri väestöillä ABCC11-geenin mutaatioiden johdosta. Eurooppalaisilla ja afrikkalaisilla vaikku on kosteaa ja tahmeaa, mutta itäaasialaisilla, intiaaneilla ja eskimoilla kuivaa.[1] Muissa Aasian osissa ihmisillä esiintyy yhtä paljon kosteaa ja kuivaa vaikkua.[2]
Vaikku poistuu korvakäytävästä normaalisti itsestään. Jos sitä muodostuu liikaa, tai jos se poistuu hitaasti, se saattaa tukkia korvakäytävän. Näin syntynyt vahatulppa voi heikentää kuuloa, aiheuttaa korvaan painon tunnetta ja huminaa, tai johtaa huimaukseen. Näin voi käydä etenkin kun korvaan pääsee vettä ja vaikku turpoaa. Vaha voidaan poistaa korvasta huuhtelemalla, imulla tai instrumentein. Vahatulppa uusiutuu usein.[1]
Korvan kaiveleminen sormella tai vanupuikon työntäminen korvaan voi kiihdyttää vaikun tuotantoa ja kasata vaikun tulpaksi.[2] Myös kuulokojeen käyttö voi lisätä vaikun muodostumista.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Pekka Karma: Miksi korviin kertyy vaikkua? Tiede. 12.2.2007. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ a b c d Nanna Vium: 6 asiaa, joita et tiennyt vaikusta Tieteen Kuvalehti. 21.12.2017. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Oletko putsannut korvasi väärin vuosikausia? Ilta-Sanomat. 25.8.2014. Viitattu 20.1.2018.