Vahur Afanasjev
Vahur Afanasjev | |
---|---|
Vahur Laanoja | |
Afanasjev vuonna 2014 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. elokuuta 1979 Tartto, Viro |
Kuollut | 11. toukokuuta 2021 (41 vuotta) |
Ammatti | kirjailija, säveltäjä, elokuvantekijä |
Muut tiedot | |
Merkittävät teokset | Serafima ja Bogdan (2017) |
Tyyli | runous, romaanit |
Vahur Afanasjev (oikealta nimeltään Vahur Laanoja[1]; 24. elokuuta 1979 Tartto – 11. toukokuuta 2021) oli virolainen kirjailija, säveltäjä ja elokuvantekijä.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Afanasjevin isä oli matemaatikko, mutta myös innokas lukija, ja Afanasjev sai kiinnostuksen kirjallisuuteen lapsuudenkodistaan. Teini-ikäisenä hän alkoi kirjoittaa runoja, ja sai vuonna 1998 niitä julkaistuksi virolaiseen kirjallisuuslehti Vikerkaareen.[2] Afanasjev opiskeli kauppatieteitä Tarton yliopistossa. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Kandiline maailm (Neliskulmainen maailma) julkaistiin vuonna 2000 ja ensimmäinen romaani Kastraat Ontariost (Eunukki Ontariosta) vuonna 2005.[3] Kirjailijanuransa alussa ennen läpimurtoaan hän teki töitä toimittajana, mainosalalla ja julkishallinnossa, sekä viisi vuotta Euroopan unionin palveluksessa Brysselissä.[2] Hänen Brysselin-vuosistaan kirjoittama matkakirjansa Minu Brüssel voitti matkailulehti Go Reisiajakirin parhaan matkakirjan palkinnon vuonna 2011.[4]
Suurta menestystä sai hänen vuonna 2017 ilmestynyt historiallinen romaaninsa Serafima ja Bogdan, jossa seurattiin Peipsijärvellä asuvan vanhauskoisen kyläyhteisön elämää toisen maailmansodan lopusta Neuvostoliiton hajoamiseen. Kirja voitti Viron Kirjailijaliiton romaanipalkinnon ilmestymisvuonnaan.[5][6]
Kirjoittamisen ohella Afanasjev sävelsi elektronista musiikkia ja kirjoitti sanoituksia muille artisteille. Elokuva-alalla hän teki kokeellisia lyhytelokuvia esimerkiksi Microsoft PowerPointin avulla, sekä dokumentteja, kuten Rong Way:n, joka kertoi junamatkasta Brysselistä Tallinnaan.[7]
Afanasjev kuoli 41-vuotiaana toukokuussa 2021.[8] Marraskuussa samana vuonna ilmestyi postuumisti hänen viimeinen runokokoelmansa Tuulevaiksed aastad.[9]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runokokoelmat
- Kandiline maailm, 2000
- Kaantega viin, 2004
- Katedraal Emajões, 2006
- Eesti vaarao, 2013
- Kuidas peab elama, 2014
- Tünsamäe tigu, 2015
- Hõbehundi laulud, 2020
- Tuulevaiksed aastad, 2021
Romaanit
- Kastraat Ontariost, 2005
- Kosmos, 2008
- Serafima ja Bogdan, 2017
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Liikmed ekl.ee. Viitattu 12.5.2021. (viroksi)
- ↑ a b Holger Kaints: Most important of all is the person elm.estinst.ee. 2018. Arkistoitu 27.2.2021. Viitattu 12.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Silja Massa: Näin Viro kirjoittaa nyt kirjastolehti.fi. 27.9.2018. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Vahur Afanasjev headread.ee. Viitattu 12.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Serafima ja Bogdan apollo.ee. Viitattu 12.5.2021. (viroksi)
- ↑ Heili Sibrits: Selgus Eesti Kirjanike Liidu romaanivõistluse võitja kultuur.postimees.ee. 6.6.2017. Viitattu 12.5.2021. (viroksi)
- ↑ Martin Liivand: Suri kirjanik, filmimees ja muusik Vahur Afanasjev diktor.geenius.ee. 11.5.2021. Viitattu 12.5.2021. (viroksi)
- ↑ Kaspar Viilup: Suri kirjanik Vahur Afanasjev kultuur.err.ee. 11.5.2021. Viitattu 12.5.2021. (viroksi)
- ↑ Viilup, Kaspar: Ilmus Vahur Afanasjevi viimane luulekogu ERR Kultuur. 8.11.2021. Viitattu 9.11.2021. (viroksi)