Vahejõgi
| Vahejõgi | |
|---|---|
 Joenniska Tamula järven pohjoispäässä Roosisaaren sillalta näntynä. |
|
| Maat | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Tamulan järven valuma-alue |
| Pinta-ala | yli 14 km² [1] |
| Yhtyy | Võhandu jõgi |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tamula järv |
| Laskupaikka | Võhandu jõgi |
| Taajamat | Võru |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 69,6 m mpy. [2] |
| Laskukorkeus | 69,6 m mpy. |
| Pituus | 1,4 km [3] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vahejõgi on Virossa Võrumaalla Võrun kaupungissa sijaitseva lyhyt Võhandu jõen sivujoki.[3]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki alkaa Tamula järvestä ja virtaa 1,4 kilometriä luoteeseen, missä se yhtyy Võhandu jõgeen 0,5 kilometriä Vagula järvestä alajuoksulle päin. Joen rannat ja lähiympäristö ovat alavaa ja herkästi tulvivaa niittymaata, jota reunustavat metsämaat. Joen kaakkoispuolelle jää Roosisaare, joka on järvien ja jokien saartama niemimäinen alue. Tamula järvestä alkaa toinenkin joki Vanajõgi, joka yhtyy myös Võhandu jõgeen vähän alempana. Tämän vuoksi Tamula järv on bifurkaatiojärvi. Vahejõgi on ollut hyvin matala ja se on paikoitellen kasvanut lähes umpeen. Matalan veden aikana joessa saattoi olla vain 30 senttimetriä vettä. Vuonna 2011 se ruopattiin; toimenpiteen tarkoituksena oli syventää ja oikaista joenuoma siten, että sen virtaamat kasvaisivat [4]. Joen valuma-alueen pinta-alasta ei ole tietoa, mutta Tamula järven valuma-alue on 14 neliökilometriä [1].[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Võhandu jõgi laski aiemmin suoraan Vagula järvestä Tamula järveen, josta se jatkoi nykyisenä Vanajõen uomana eteenpäin. Kun Võhandu jõelle rakennettiin vuosina 1933–1934 oikaisu-uomaksi 1,4 kilometriä pitkä Liitva kanal [3], jäivät Vanajõgi ja Vahejõgi sivu-uomiksi. Kanava alkaa Vahejõen yhtymäkohdasta ja loppuu Vanajõen yhtymäkohtaan.[5][6]
Tulvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liitva kanal rakennettiin helpottamaan veden kulkua etenkin kevättulvien aikana. Võhandu jõen ja sen sivu-uomien ympäristö on täällä melko alavaa aluetta. Jo puolen metrin vedennousu aiheuttaa Vahejõen ympäristössä tulvia. Vedenmittausasema sijaitsee Roosisaaren sillan juurella, josta mitataan samalla myös Tamula järven vedenpinnan korkeuksia. Vuotuiset korkeusvaihtelut ovat metrin luokkaa ja toisinaan tulvien aikana vesi voi nousta 1,5 metriä. Silloin ovat vaarassa Võrun kaupungin reuna-alueet.[5]
Kevättulvien aikana vesi nousee Võhandu jõessa nopeammin kuin Tamula järvessä. Silloin Vahejõen virtaussuunta kääntyy takaisin kohti järveä.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Keskkonnaregister: Tamula järv (vee2126200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 16.8.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Tamula järv (VEE2126200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 15.8.2020. (viroksi)
- ↑ a b c d Keskkonnaregister: Vahejõgi (VEE1003015) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 15.8.2020. (viroksi)
- ↑ Eile algasid Võhandu vana jõesängi süvendustööd. Wõrumaa Teataja, 21.6.2011. Võru. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.8.2020. (viroksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Pedusaar, Tiia: Kümme aastat Tamula järve veetaseme mõõtmisi. Eesti Loodus, 9. 2017, 68. vsk, nro 9, s. 60–61. Tarto: MTÜ Loodusajakiri. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 15.8.2020. (viroksi)
- ↑ Tamula järv, Eesti Entsykloeedia, viitattu 15.8.2020
- ↑ Sulaveed panid jõe tagurpidi voolama Delfi. 4.4. 2009. Viitattu 15.8.2020. (viroksi)