Vahdon kirkko
| Vahdon kirkko Vahto kyrka |
|
|---|---|
 Kirkko syyskuussa 2005 |
|
| Sijainti | Vahdontie 14, Vahto, Rusko |
| Seurakunta | Ruskon seurakunta, Vahdon kappeliseurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1803 |
| Suunnittelija | S. J. von Engeström[1] |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 300 |
 |
|
Vahdon kirkko (ruots. Vahto kyrka) on Ruskon Vahdolla sijaitseva vuonna 1803 rakennettu puinen suorakaiteinen pitkäkirkko, joka suunniteltiin Tukholman yli-intendentinvirastossa. Vuonna 1837 kirkon ulkomuotoa uudistettiin länsipäädystä, johon rakennettiin kellotorni ja eteläisen pitkän sivun kohdalta, johon rakennettiin toinen eteinen. Vanhan kellotapulin alaosa on kirkon eteläpuolella varastona, yläosa purettiin, kun kellotorni rakennettiin. Kellot ovat vuosilta 1708 ja 1878. Kirkossa on suorakaiteiset ikkunat, holvikatto ja holvatut parvet sakastin ja asehuoneen yläpuolella. Kirkkoa on korjattu aiemmin vuosina 1873, 1875, 1879, 1903, 1909, 1951 ja 1965. Kirkon pinta-ala on 208 neliötä ja siellä on istumapaikkoja 300 hengelle. Kirkon käytössä olevan alttaritaulun Ylösnousseen ilmestyminen ristin äärellä olevile opetuslapsille on maalannut Teodor Schalin 1906, vanhemman kirkon alttaritauluista Viimeinen tuomio Petter Lang 1747[1] ja vanhimman Ehtoollinen Lars Myra 1704.[2]
Kirkon vanhat 8-äänikertaiset urut oli valmistanut Kangasalan urkutehdas 1928, niiden julkisivu oli Alberg Filénin uruista vuodelta 1876. Nykyiset urut ovat vuodelta 2001. Kirkon sisätilojen peruskorjaus tehtiin 1999, jolloin myös tuotiin esiin maalaukset lehtereiden reunuksissa. Kirkon ulkomaalaus taas tehtiin 2003.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Vahdon kirkko Ruskon seurakunta. Arkistoitu 19.5.2015. Viitattu 17.5.2015.
- ↑ Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 363–364. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1