Vaasantien tuulivoimalaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaasantien tuulivoimalaitos
Pyhätunturin tuulivoimalaitos
Valtio Suomi
Sijainti Kurikka
Koordinaatit 62°30′47″N, 22°42′47″E
Sähköverkkoon 1993–2001, 2003– [1]
Valmistunut 1993 [1]
Laajennettu siirretty 2003 [2][3]
Perustaja Kemijoki Arctic Technology Oy [1]
Omistaja Hannu-Pekka Kivistö [4]
Voimalaitos
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Tuulivoimala Wind World W−2500 [1][5]
Kapasiteetti 0,22 MW [4]
Vuosituotanto 0,10–0,14 GWh [3]
Kartta
Vaasantien tuulivoimalaitos

Vaasantien tuulivoimalaitos, eli myös Pyhätunturin- ja Kivistön tuulivoimalaitos [3], on Etelä-Pohjanmaalla Kurikan Jalasjärvellä nykyisin toimiva tuulivoimalaitos. Voimalaitoksen omistaa Hannu-Pekka Kivistö.[4][6]

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhätunturille hankittu tuulivoimalaitoksen oli valmistanut tanskalainen Wind World, joka tuotti itse suunnittelemiaan tuulivoimalaitoksia vuosina 1987–1999. Viimeisenä vuonna sen osti Nordtank eikä sen omia malleja tarkottu enää markkinoille [7]. Pyhätunturin voimala oli W-2500/220kW-mallia, jonka napakorkeus oli 31 metriä, tuuliturbiinin halkaisija oli 25 metriä ja sen kapasiteetti oli 220 kilowattia eli 0,22 megawattia. Kivistön ja Pyhätunturin voimala on kyseisen valmistajan ainoa tuulivoimalaitos Suomessa. Se tunnettiin Valtion tieteellisen tutkimuskeskuksen tilastoissa aluksi tunnuksella Pyhätunturi [8] ja myöhemmin ensin tunnuksella Jalasjärvi 1 ja myöhemmin tunnuksella Vaasantie [9]. Nykyään sitä voi myös kutsua Kivistön tuulivoimalaitokseksi.[4][10][5][1]

Pyhätunturivaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhätunturilla on poikkeuksellisen hyvät tuuliolosuhteet ja siellä toimikin muutaman kilowatin pienvoimaloita ennen tämän voimalan rakentamista. Jäätävien olosuhteiden tutkimuksia varten pystytettiin vuonna 1993 Lappiin Pelkosenniemen Pyhätunturille Wind Worldin valmistama 220 kilowatin tuulivoimalaitos, joka instrumentoitiin tutkimustyötä ajatellen. Voimalan siivet oli varustettu lapalämmitysjärjestelmällä. Tuulivoimalalla tehtiin erilaisia tutkimuksia, jolla selvitettiin tuulivoiman tuottamisessa ilmeneviä ongelmia arktisessa talviympäristössä. Samalla, kun voimalaitoksella tehtiin lyhytkestoisia tutkimuksia, tuotti voimalaitos kantaverkkoon sähköenergiaa. Tutkimustyö tapahtui vuosina 1994–1996.[1][11]

Tuulivoimalan omistajia olivat VTT Energia, Kemijoki Arctic Technology Oy ja Ilmatieteen laitos. Pyhätunturilla toimi myös Ilmatieteen sääasema. Kemijoki vastasi voimalan operatiivisesta toiminnasta. Voimalaitos siirtyi kokonaan Kemijoen omistukseen vuonna 1997.[1] Kemijoki omisti myös Paljasselän, Lammasoaivin ja Oloksen I-vaiheen tuulivoimalaitokset. Fortum Oyj perusti 28.12.1998 tytäryhtiön Tunturituulen, joka osti Kemijoelta muut tuulivoimalaitokset paitsi Pyhätunturin voimalan,[12] jonka purkamisesta ja osien varastoinnista uutisoitiin lokakuussa 2001. Kemijoki Arctic Technologyin edustaja kertoi haastattelussa, että kaikki arvokas voimalasta saatu tieto hyödynnetään uusien tuulivoimalaitoksien hankinnassa.[13]

Alkuperäisen tuotantoarvion mukaan talvikuukausien, eli lokakuusta tammikuuhun, piti olla Lapissa toimivien voimaloiden parhaita tuotantokuukausia. Parhaat tuotantokaudet olivat kuitenkin maaliskuusta toukokuuhun ja syyskuusta lokakuuhun, sillä talvikuukausina voimalan siipien jäätymistä esiintyi lapalämmitysjärjestelmistä huolimatta.[12] Pyhätunturin voimalalla tätäkin ongelmaa tutkittiin tarkasti, sillä jäätymistä esiintyi siipien lämmitysjärjestelmästä huolimatta satana päivänä vuodessa. Aluksi käytettiin siipiin liimattavia lämmitettäviä kalvoja, mutta ne vaihdettiin siipeen integroituihin lämmitysjärjestelmiin.[11][1]

Tuulivoimala tuotti sähköenergiaa Pyhätunturilla kolmen viimeisenä vuonna (vuodet 1998–2001) 336 megawattituntia, 261 ja 295 megawattituntia vuodessa, eli keskimäärin 0,89 gigawattituntia vuodessa.[14][4][15] Tuulivoimala irrotettiin erään tiedon mukaan kantaverkosta 3.9.2001.[16][17][18][2] Samalla kerrottiin, että voimalaitos siirrettiin Jalasjärvelle.[2]

Jalasjärvivaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivistön tuulivoimalaitos sijaitsee valtatien 3 varrella pellolla, Jalasjärven rannalla sijaitsevalla Kivistön maatilalla.[6] Sen omistaja avasi tuulivoimalaitoksen hankintaa seuraavasti. Kivistö näki vuonna 2001 voimalan myynti-ilmoituksen Tuulensilmä-lehden numerosta 8. Hän teki voimalasta sähköpostitse ostotarjouksen, joka lopulta voitti. Hankittuaan rakennusluvan, voimalaitos tuotiin Jalasjärvelle rekkakuljetuksena. Voimalaitoksen perustus on pinta-alaltaan 7 × 7 metriä ja se painaa 140 tonnia. Torni, konehuone ja siivet puhdistettiin ja siivistä poistettiin lapalämmitykset. Tuulivoimalan pystytys vaati kaksi nosturiauton käyntikertaa. Voimalaitos käynnistyi vuonna 2002 ja toimii edelleen.[3][19]

Voimalaitos on ollut mukana VTT:n tuulivoimatuotannon vuositilastoja heinäkuusta 2003 alkaen.[20] Se tuottaa Jalasjärvellä omistajan mukaan sähköenergiaa 100–140 megawattituntia vuodessa.[3] VTT:n mukaan tästä energiasta johdettiin kantaverkkoon vuosina 2004–2010 keskimäärin 96 megawattituntia eli noin 0,096 gigawattituntia vuodessa.[21][20][22][19][23][2][24]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Antikainen, Petteri: Jäätymisen vaikutuksia tuulivoimalan aerodynamiikkaan ja kuormituksiin (PDF) (s. 3, 5, 9, 18–,) 1998. Espoo: Valtion tieteellinen tutkimuslaitos. Arkistoitu 22.12.2023. Viitattu 22.12.2023.
  2. ↑ a b c d Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 15, Liite B) vuosiraportti 2009. 2010. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  3. ↑ a b c d e Pyhätunturilta Jalasjärvelle - erään tuulivoimalan tarina Biotalousuutiset. 11.4.2019. Rovaniemi: Lapin maaseutuohjelma (2018–2019). Viitattu 22.12.2023.
  4. ↑ a b c d e Hannele Holttinen & Juha Kiviluoma: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 3, 9, liite 2) vuosiraportti 1999. 24.5.2000. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  5. ↑ a b Wind World W2500/220 www.thewindpower.net. 7.6.2018. Ranska: The Wind Power. Viitattu 22.12.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b Kivistön tuulivoimalaitos, Kurikka (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.12.2023.
  7. ↑ Danish Turbine makes 1975–1985 windsofchange.dk. Nordisk AeroForm ApS. Viitattu 22.12.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Pyhätunturi www.thewindpower.net. 17.12.2015. Ranska: The Wind Power. Viitattu 22.12.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Vaasantie www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 22.12.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Wind World www.thewindpower.net. 26.10.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 22.12.2023. (englanniksi)
  11. ↑ a b Marjaniemi, Mauri: Arktisen tuulivoimalaitoksen lapalämmitysjärjestelmän suunnittelu, kehitys ja toteutus (PDF) (s.3, 5, 9, 13, 34) 1998. Espoo: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  12. ↑ a b Tuntu­ri­tuuli Oy täyttää 10 vuotta (lehdistötiedoite) fortum.fi. 22.12.2008. Helsinki: Fortum. Viitattu 22.12.2023.
  13. ↑ Pyhän tuulivoimala pakettiin yle.fi. 17.10.2001. Helsinki: YLE. Viitattu 22.12.2023.
  14. ↑ Hannele Holttinen: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 9, 27) vuosiraportti 1998. 1999. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  15. ↑ Hannele Holttinen & Timo Laakso & Mauri Marjaniemi: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 3, 9, liite 2) vuosiraportti 2000. 30.5.2001. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  16. ↑ Larjava, Henrik: Tuulivoiman tuotantotilastojen vertailu tuuliatlaksen ennusteisiin (PDF) (opinnäytetyö AMK, liite 1) theseus.fi. 2012. Turku: Turun Ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.12.2023.
  17. ↑ Laakso, Timo: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 8, 10–11, 20) vuosiraportti 2002. 13.5.2003. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  18. ↑ Laakso, Timo & Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 8. 10–11, liite 1) vuosiraportti 2001. 27.5.2002. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  19. ↑ a b Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 11, 13–14, liite 3) vuosiraportti 2007. 2008. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  20. ↑ a b Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 9–10, liite) vuosiraportti 2005. 2006. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  21. ↑ Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 8, 10, liite 2) vuosiraportti 2004. 14.5.2004. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  22. ↑ Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 11, 13–14, liite 2) vuosiraportti 2006. 2007. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  23. ↑ Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (s. 11, 13–14, liite 2) vuosiraportti 2008. 2009. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.
  24. ↑ Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (liite 2) vuosiraportti 2010. 2011. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaasantien_tuulivoimalaitos&oldid=22520670”