Vaaleatyrskynpolkija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaaleatyrskynpolkija
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo: Ulappakeijut Hydrobatidae
Suku: Tyrskynpolkijat Fregetta
Laji: grallaria
Kaksiosainen nimi

Fregetta grallaria
(Vieillot, 1817)

Katso myös

  Vaaleatyrskynpolkija Wikispeciesissä
  Vaaleatyrskynpolkija Commonsissa

Vaaleatyrskynpolkija (Fregetta grallaria) on pienikokoinen valtamerilintu.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 20 cm, siipien kärkiväli 40–48 cm ja paino 45–65 g. Lajista tunnetaan useita värimuotja, joista tavallisin on vaalea muoto, joka on pääosin tummamruskea, hartioilla, selässä ja yläperässä on valkoisia höyhenten kärkiä, pyrstön yläpeitinhöyhenissä on valkoinen laikku, siivellä on harmaanruskea laikku, vatsa ja rinta ovat valkoiset, siipien alapinnat ovat laajalti valkoiset ja myös alaperä on osittain valkoinen. Sukupuolet ovat samanvärisiä, nuoren linnun puku on kuin aikuisen. Lajista tunnetaan neljä alalajia.[2]

Vaaleatyrskynpolkijat pesivät Oseanian eristyneillä saarilla Lord Howen saariryhmässä Australiassa ja Macauley Islandilla, Curtis Islandilla Kermadecsaarilla Uudessa-Seelannissa, sekä Chilen merialueella muun muassa Juan Fernándezin saarilla. Lajin populaation koko on noin 300 000 yksilöä.[3] Pesimäajan ulkopuolella laji kiertelee valtamerillä, ja se on tavattu Kap Verden vesillä 17.8.1986.[4] Lajin ainoana uhkana ovat saarille villiintyneet rotat ja kissat. Lord Howelta on nyttemmin poistettu kissat ja rottien poistaminen on suunnitteilla.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnut pesivät vaikeapääsyisillä saarilla ja kalliokareilla.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaleatyrskynpolkijat kaivavat pesäonkalonsa pehmeään maahan tai laativat pesänsä vulkaanisten kivenlohkareiden suojaan. Pesäkuoppa on vuorattu kuivilla heinillä. Ne pesivät yhdyskunnittain, usein rantavalleilla. Naaras munii yhden valkoisen munan tammi-maaliskuussa ja molemmat emot hautovat vuorotellen yhteensä 37 päivää. Poikaset lähtevät pesästä tavallisesti toukokuussa noin 80 päivän ikäisinä. Emot ruokkivat niitä äyriäisillä ja kalmareilla.

Ruokavalio koostuu pääjalkaisista, lähinnä kalmareista, ja äyriäisistä. Linnut saalistavat lentää lepattamalla lähellä merenpintaa, ja polkevat välillä vettä räpylöillään. Ne ruokailevat kaukana avomerellä sekä päivällä että yöllä, usein muiden ulappalintujen seurassa.

  1. BirdLife International: Fregetta grallaria IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.6.2014. (englanniksi)
  2. IBC (englanniksi)
  3. BirdLife (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  4. Clarke, Tony 2008: Birds of the Atlantic Islands. Christopher Helm, Lontoo. ISBN 978-0-7136-6023-4 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]