VMware
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: lähes täysin lähteetön |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: huonoa kieltä, asiavirheitä |
| VMware | |
|---|---|
 |
|
| Osake | NYSE: VMW |
| ISIN | US9285634021 |
| Perustettu | 10. helmikuuta 1998 |
| Kotipaikka |
 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Toimiala | ohjelmistoteollisuus |
| Omistaja | Broadcom |
| Kotisivu |
www |
VMware Inc. on yhdysvaltalainen ohjelmistoteollisuuden yritys. Se tunnetaan parhaiten virtualisointiohjelmistoista, sekä monenlaisista pilvipalveluissa toimivista ohjelmista.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yritys on perustettu 10. helmikuuta 1998 Palo Altossa Kaliforniassa.[2] Yrityksen perustivat Diane Greene, Mendel Rosenblum, Scott Devine, Ellen Wang ja Edouard Bugnion.[3] Ajatus yrityksen taustalla oli että palvelimet olivat vähäisellä käytöllä ja laitteistokapasiteettia voisi käyttää tehokkaammin.[3]
Yrityksen ensimmäinen tuote Workstation 1.0 esiteltiin vuonna 1999 Linuxille ja Windowsille.[2][3] Tuote oli hidas, mutta todisti konseptin.[3] Vuonna 2001 VMware julkaisi palvelintuotteet: ESX ja GSX -palvelimet, joista ESX oli Linux-pohjainen tuote omalla suoritusympäristöllä ja GSX Windowsin päällä ajettava tuote.[3] GSX:n nimeksi tuli myöhemmin Server, joka lakkautettiin vuonna 2010.[3]
Vuonna 2003 EMC Corporation osti yhtiön 635 miljoonan dollarin hinnalla.[4][5] Myöhemmin Dell osti EMC:n ja vuonna 2021 Dell sai valmiiksi yritysjärjestelyn, jonka seurauksena VMWare on jälleen itsenäinen yhtiö.[6][7]
Toukokuussa 2022 kerrottiin, että Broadcom ostaa VMwaren 61 miljardin dollarin kaupassa sekä käteisellä että osakkeilla.[1] Kaupan totetumisen jälkeen Broadcom on tehnyt muutoksia VMwaren toimintaan ja tuotteisiin. Jatkuvat lisenssit on lopetettu ja käyttäjät on ohjattu tilauspohjaisiin lisensseihin. ESXi-palvelimen ilmaiseksi saatava versio lopetettiin helmikuussa 2024.[8] Kaupan jälkeen useita nimikkeitä on niputettu yhdistelmiksi ja asiakkaat ovat olleet tyytymättömiä kustannuksien korotuksiin. AT&T on kertonut haastavansa Broadcomin oikeuteen jatkuvan lisenssin ehdoista.[9][10] Beeks Group on kertonut kustannuksien kasvaneen kymmenkertaiseksi ja yritys siirtyy vaihtoehtoiseen ratkaisuun.[11]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Workstation
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VMware Workstation on ohjelmisto virtuaalitietokoneiden luontiin ja ajamiseen Intel x86-alustalla. Sillä voidaan ajaa yhden fyysisen tietokoneen päällä yhtä tai useampaa virtuaalista x86-tietokonetta. Jokaisessa näistä virtuaalikoneista voi toimia oma käyttöjärjestelmänsä, esimerkiksi Windows, Linux tai jokin BSD-variantti. VMware Workstation sallii siis esimerkiksi Windows XP:n ajamisen omassa ikkunassaan Linuxin työpöydällä. Muut VMwaren työkalut helpottavat tällaisten virtuaalikoneiden keskitettyä hallintaa ja päivitystä.
Erilaisten palvelimien ja työpäätteiden kasvava määrä yrityksissä on kasvattanut myös VMware Workstationin suosiota. Palvelimien ja päätteiden siirto yhden fyysisen tietokoneen alaisuudessa toimiviksi virtuaalikoneiksi helpottaa niiden hallintaa, lisää joustavuutta ja ennen kaikkea vähentää lattiapinta-alan tarvetta toimistossa. On kuitenkin syytä muistaa, että samassa fyysisessä tietokoneessa ajettavat virtuaalikoneet jakavat koneen fyysiset resurssit keskenään. Saavutettujen etujen hintana on aina merkittävä suorituskyvyn lasku/virtualisoitu palvelin.
Player
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Player on virtuaalikoneiden ajamiseen suunnattu ohjelma ilman Workstation-version muita ominaisuuksia.
Versio 3.0:stä lähtien Player pystyy luomaan virtuaalikoneita.[12] Playeristä puuttuvat kuitenkin kehittyneemmät ominaisuudet.[13]
Myös ilmaistyökaluja virtuaalikoneiden (VM) luontiin, muokkaukseen ja muuntamiseen on olemassa.lähde?
Server (aiemmin VMware GSX Server)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]VMware Server oli virtualisointiympäristö virtuaalikoneille. Siinä on keskitytty palvelimien virtualisointiin, ja VMware Playeristä poiketen sillä voi myös luoda ja muokata virtuaalikoneita. Muilla VMwaren tuotteilla luotujen virtuaalikoneiden lisäksi Server osaa ajaa myös Microsoft Virtual PC -ohjelmistolla luotuja koneita.
VMware server lakkautettiin vuonna 2010.
ESX Server
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ESX Server on laitteistolla (bare metal) suoritettava virtualisointimonitori (hypervisor, VMM).
ESX Serverin yhteydessä toimivat kaksi muutakin työkalua, VirtualCenter ja VMotion:
- VirtualCenterillä voidaan valvoa ja hallita useaa ESX ja VMware (GSX) Serveriä samanaikaisesti
- VMotion sallii virtuaalikoneiden siirtelyn isäntäpalvelimelta toiselle niin, että ne ovat toiminnassa koko siirron ajan.
ESXi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ESX palvelimen ydin, kernel käsittelee vain virtuaalikoneiden (host) toiminnan sekä niiden resurssien hallinnan. ESX-palvelimen hallinta sekä käyttöjärjestelmän omat tai kolmansien osapuolien palvelut tarjoaa kernelin yhteydessä toimiva Console Operating System.
Uudemmassa ESXi:ssä nämä palvelut on uskallettu tuoda suoraan kerneliin osittain ehkä siksi, että ESXi:ssä lisäpalvelut tulee olla digitaalisesti allekirjoitettu eli VMwaren hyväksymiä. ESXi:ssä tarkkaa vianselvitystä ja diagnostiikkaa voidaan tehdä komentoriviltä (ESXi Shell).
ESXi 4.1 versiosta lähtien voidaan käyttöjärjestelmä integroida AD:hen käyttöoikeuksien määrittelyä varten, lisäksi paikalliset tunnukset ovat mahdollisia. Määritykset tehdään esimerkiksi Vsphere-hallinnasta. Käyttöjärjestelmän asennus voidaan määrittää skriptien avulla jolloin jokaista ESXi palvelinta ei tarvitse asentaa ja määrittää käsin.
ESXi 5.0 virtuaalikoneiden hardware tasot voidaan päivittää versioon 8, joka mahdollistaa mm. USB 3.0 tuen sekä enemmän prosessoritehoa virtuaalikoneelle 32 virtuaaliprosessorin tuen ansiosta.
vSphere
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]vSphere on ESXi-palvelimesta ja vCenter-hallintaohjelmistosta koostuva tuote.[3]
Fusion
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fusion on tuote Windowsin ajamiseksi macOS:ssä.[14]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]VMware Workstationia tai muita VMware-ohjelmistoja käyttäviä tietokoneita ja käyttöjärjestelmiä kutsutaan isänniksi (host). Ohjelman sisällä toimivia virtuaalikoneita ja niiden käyttöjärjestelmiä kutsutaan vastaavasti vieraiksi (guest). Emulaattoreiden tapaan VMwaren sovellukset tarjoavat täysin simuloidut laitteet vieraskäyttöjärjestelmille: esimerkiksi riippumatta isäntäkoneen verkkokortin merkistä ja mallista, se näkyy vieraalle AMD PCnet -verkkosovittimena. VMware virtualisoi kaikki järjestelmän oleellisimmat laitteet, kuten näytönohjaimet, verkkosovittimet, äänilaitteet ja kiintolevyn sovittimet. Se tarjoaa myös läpiviennin USB-, sarja- ja rinnakkaisporteille.
Koska kaikki vieraskäyttöjärjestelmät käyttävät samoja laitteistoajureita riippumatta isäntäkoneen laitteistosta, ovat virtuaalikoneet siirrettävissä isäntien välillä ilman minkäänlaista riskiä laitteisto-ongelmista. Virtuaalikone voidaan esimerkiksi asettaa tauko-tilaan, kopioida toiselle isännälle ja jatkaa toimintaa siellä tismalleen siitä mihin jäätiin. VMotion-työkalun avulla konetta ei tarvitse edes pysäyttää siirron ajaksi, vaan ne voidaan pitää käynnissä koko siirron ajan.
VMwarella on kaksi pääasiallista tuotetta suuriin konesaleihin (data center) ja palvelinryppäisiin - VMware ESX Server ja VMware Server (entinen GSX). ESX Server on VMwaren lippulaiva organisaatiotason sovelluksien ajamiseen konesaleissa. ESX:llä saavutetaan jopa 60-80% tehonlisäys x86-käytössä, sillä se toimii täysin "puhtaalta raudalta". VMware GSX Server ja sen seuraaja VMware Server ovat nekin suunnatut palvelinkäyttöön, mutta vaativat erillisen käyttöjärjestelmän alustakseen. Näin ollen näillä ohjelmilla ei päästä aivan ESX Serverin tehokkuuteen, mutta toisaalta laitteistotuki on laajempi.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verkkosovittimen, CD-ROM-aseman, kiintolevyjen ja USB-laitteiden siltauksen ohella VMware Workstation antaa myös mahdollisuuden simuloida ylimääräisiä laitteita. Esimerkiksi ISO-levykuvan voi liittää CD- tai DVD-asemaksi, .vmdk-tiedostoja (VMware Virtual Disk File) kovalevyiksi ja verkkoyhteyksissä voi käyttää osoitteenmuunnosta (NAT) suoran siltauksen sijaan.
VMware Workstationilla onnistuu myös LiveCD:n (Live-Linux) kokeilu ilman että sitä tarvitsee edes polttaa levykuvasta varsinaiseksi levyksi. Virtuaalikoneista on myös mahdollista ottaa ns. snapshot, eli koneen sen hetkinen tila tallennetaan kokonaisuudessaan tiedostoon ja tähän tilaan voidaan palata takaisin milloin tahansa. Monien snapshotien ottaminen tekee VMware Workstationista kätevän työkalun esimerkiksi monimutkaisen ohjelmiston esittelyyn tai ohjelmistokehityksen testiympäristöksi. Virtuaalikoneista voi muodostaa myös ryhmiä, joita sitten voi hallita keskitetysti.
Palvelinversiot ja niiden apuohjelmat tekevät helpoksi useiden vanhojen palvelimien muunnoksen ja siirron virtuaalipalvelimiksi yhden uuden isäntäpalvelimen päälle.
Ongelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linux-ydin 2.6.x on saattanut vaatia erillisen korjauspaikkauksen mikäli halutaan käyttää kaikkia VMware Workstation 5.0 tai 5.5 toimintoja.lähde? Tämä paikkaus on vapaasti saatavilla nimellä vmware-any-any-updatexxx.
Mikäli verkkoympäristö käyttää MAC-osoitteita koneiden yksilölliseen tunnistukseen (UID), on suositeltavaa (ja ehkä jopa pakollista) käsin asettaa MAC-osoitteet virtuaalikoneille yksilöllisyyden varmistamiseksi. Esimerkki tällaisesta ympäristöstä on kytkin, joka käyttää MAC-osoitteita liikenteen rajoittamiseen ja estämiseen. MAC-osoitteen muutos tapahtuu poistamalla ensin kaikki virtuaaliset verkkosovittimet käytöstä, ja sitten muokkaamalla .vmx-tiedostoa (VMware Configuration File) seuraavasti:
- ethernet0.address -kohtaan haluttu yksilöllinen MAC-osoite
- ethernet0.addresstype -kohtaan static
- ethernet0.generatedaddress pois kokonaan
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Andrew Cunningham: Broadcom will pay $61 billion to become the latest company to acquire VMware arstechnica.com. 26.5.2022. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b https://www.vmware.com/timeline.html
- ↑ a b c d e f g 20 Years VMware – Past to Present vmguru.com. 21.2.2018. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ EMC to Buy VMware for $635 Million vmware.com. 16.12.2003. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Robert McMillan: EMC buys VMWare for $635 million networkworld.com. 15.12.2003. Viitattu 2.11.2021. (englanniksi)
- ↑ VMware's divorce from Dell is complete: Virtualization giant now a separate biz with $64bn valuation theregister.com. 1.11.2021. Viitattu 2.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Dell spins off $64 billion VMware as it battles debt hangover arstechnica.com. 1.11.2021. Viitattu 2.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Andrew Cunningham: VMware’s free ESXi version is dead as Broadcom acquisition fallout continues arstechnica.com. 14.2.2024. Viitattu 14.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Scharon Harding: 300 percent price hikes push disgruntled VMware customers toward Broadcom rivals arstechnica.com. 31.10.2024. Viitattu 1.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Scharon Harding: Broadcom responds to AT&T’s VMware support lawsuit: AT&T has “other options” arstechnica.com. 24.9.2024. Viitattu 1.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Scharon Harding: Company claims 1,000 percent price hike drove it from VMware to open source rival arstechnica.com. 2.12.2024. Viitattu 4.12.2024. (englanniksi)
- ↑ New Features in VMware Player vmware.com. 12 NOV 2009. Arkistoitu 29 elokuu 2021. Viitattu 2 joulukuu 2010.
- ↑ VMware Player FAQs vmware.com. Viitattu 2010-12-2.
- ↑ https://www.vmware.com/fi/products/fusion.html
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]