Välttämätön rasvahappo
Välttämättömät rasvahapot (engl. Essential Fatty Acids, EFA) ovat sellaisia elimistön tarvitsemia rasvahappoja, joita se ei kykene valmistamaan itse.[1] Välttämättömiä rasvahappoja tai niiden esiasteita pitää saada siksi ravinnosta.
Omega-3-rasvahappojen rungon muodostavaa alfalinoleenihappoa (ALA) sekä omega-6-rasvahappojen rungon muodostavaa linolihappoa (LA) on pidetty ihmiselle välttämättöminä rasvahappoina. Myös arakidonihappo kuuluu välttämättömiin rasvahappoihin kissoilla ja muilla eläimillä, jotka eivät pysty tuottamaan sitä linolihapoista.
Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä julkaisi vuonna 2017 tutkimuksen, jonka mukaan esimerkiksi äidinmaidon sisältämät arakidonihappo ja DHA olisivat ensisijaisia linolihappoon ja alfalinoleenihappoon nähden, minkä vuoksi olisi perusteltua pitää niitä välttämättöminä rasvahappoina. Aivojen ja immuunijärjestelmän kehitykselle välttämätön arakidonihappo on välttämätön rasvahappo ainakin pikkulapsille, koska niiden elimistö ei kykene muodostamaan sitä linolihaposta.[2]
Joidenkin ihmisten elimistö pystyy tuottamaan alfalinoleenihaposta DHA:ta, mutta hyötysuhde jää vain 1–9 prosenttiin.[3] Muunnos saattaa lisäksi jäädä tapahtumatta, jos elimistössä on runsaasti linolihappoa suhteessa alfa-linoleenihappoon.[4]
On saatu yhä enemmän tieteellistä näyttöä myös sen puolesta, että maidossa, märehtijöiden lihassa ja eräissä kasveissa ja kaloissa esiintyvä pentadekaanihappo kuuluisi välttämättömiin rasvahappoihin[5].
Välttämättömät rasvahapot luokiteltiin aikaisemmin F-vitamiiniksi,[6][7] kunnes havaittiin niiden kuuluvan rasvahappoihin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Linda Strand: Välttämättömät rasvahapot – Möller.fi Möller. 16.1.2019. Arkistoitu 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Lorenzo Anez-Bustillos, Duy T. Dao, Gillian L. Fell, Meredith A. Baker, Kathleen M. Gura, Bruce R. Bistrian: Redefining essential fatty acids in the era of novel intravenous lipid emulsions. Clinical Nutrition (Edinburgh, Scotland), 06 2018, nro 3, s. 784–789. PubMed:28716367 doi:10.1016/j.clnu.2017.07.004 ISSN 1532-1983 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Christine M. Williams, Graham Burdge: Long-chain n-3 PUFA: plant v. marine sources. The Proceedings of the Nutrition Society, 2006-02, 65. vsk, nro 1, s. 42–50. PubMed:16441943 doi:10.1079/pns2005473 ISSN 0029-6651 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Irene Jaakkola: Rasvahappojen kvantitatiivinen määritys, s. 16. Turun Ammattikorkeakoulu, 2012. .https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47758/Jaakkola%20Irene.pdf?sequence=1
- ↑ Stephanie K. Venn-Watson, Camden N. Butterworth: Broader and safer clinically-relevant activities of pentadecanoic acid compared to omega-3: Evaluation of an emerging essential fatty acid across twelve primary human cell-based disease systems. PLoS ONE, 26.5.2022, 17. vsk, nro 5, s. e0268778. PubMed:35617322 doi:10.1371/journal.pone.0268778 ISSN 1932-6203 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Otavan iso Fokus, 4. osa (Kp–Mn), s. 2325, art. Linoleenihappo. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7
- ↑ Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo–Qw), s. 3107, art. Pellavaöljyhappo. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-0