Välineellinen ehdollistuminen
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Välineellinen ehdollistuminen (myös operantti ehdollistuminen[1]) on B. F. Skinnerin eläinkokeiden pohjalta muodostama malli ehdollistumisesta.
Välineellisessä ehdollistumisessa opitaan erehdyksen ja oikein tekemisen avulla. Siinä käytetään vahvistajaa, joka on usein palkinto, mutta voi olla myös negatiivinen vahvistaja tai rangaistus. Vahvistajan avulla saadaan ihminen tai eläin tekemään tai olemaan tekemättä jokin asia. On tärkeää, että palkinto tai rangaistus seuraa välittömästi sitä toimintaa, jota vahvistetaan, jotta eläin pystyy ymmärtämään niiden yhteyden. Esimerkkinä voi olla lapsi, joka ei osaa käyttäytyä. Kun hän käyttäytyy oikein, hänet palkitaan makeisilla. Tätä kutsutaan positiiviseksi vahvistamiseksi. Positiivinen ja negatiivinen vahvistaminen on todettu tehokkaammaksi oppimiskeinoksi kuin rankaiseminen. On myös tärkeää, että vahvistaja on oikeanlainen. Nälkäiselle ruoka on hyvä vahvistaja, mutta kylläiselle se on huono, ja voi estää välineellisen ehdollistumisen toteutumisen.
Välineellisen eli operantin ehdollistumisen nelikenttä on negatiivinen, positiivinen, vahviste ja rangaistus (eli heikenne[2]). Vahvisteet lisäävät edeltävää käytöstä ja heikenteet vähentävät niitä. Positiivisessä tilanteeseen lisätään jotain, negatiivisessa tilanteesta poistetaan jotain.
Positiivinen vahviste: tilanteeseen lisätään jotain, jotta edeltävä käytös lisääntyy. Esimerkiksi tilanne, jossa koira istuutuu ja tämän jälkeen koiralle annetaan mieluisa herkkupalkkio. Istuulle meno tilanteessa lisääntyy.
Negatiivinen vahviste: tilanteesta poistetaan jotain, jotta edeltävä käytös lisääntyy. Esimerkiksi tilanne, jossa hevosen suitsiin pidetään yllä epämiellyttävää painetta kunnes hevonen pysähtyy, jolloin paine lopetetaan. Pysähtyminen tilanteessa lisääntyy.
Positiivinen rankaisu: tilanteeseen lisätään jotain, jotta edeltävä käytös vähenee. Esimerkiksi tilanne, jossa kissa raapii sohvankulmaa ja kissaa sumutetaan suihkupullolla, jonka se kokee epämiellyttäväksi. Sohvan raapiminen ihmisen nähden vähenee.
Negatiivinen rankaisu: tilanteesta poistetaan jotain, jotta edeltävä käytös vähenee. Esimerkiksi tilanne, jossa ihmisrakas koira hyppii ihmistä vasten huomiota vailla, mutta ihminen kääntyy pois, kunnes koira rauhoittuu. Rauhoittuminen tilanteessa lisääntyy.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Operantti ehdollistuminen www.pipap.net. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Termisanakirja - Artikkelit www.elainkouluvisio.com. Viitattu 5.7.2023.