Väinjärv
| Väinjärv | |
|---|---|
 Озеро Вяйньярв, повіт Ярвамаа, Естонія |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Järvamaa |
| Kunnat | Järvan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Preedi jõen valuma-alue |
| Laskuoja | Väinjärve oja Preedi jõgeen |
| Järvinumero | VEE2050300 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 81 m |
| Pituus | 1,36 km |
| Leveys | 0,47 km |
| Rantaviiva | 4,556 km |
| Pinta-ala | 0,359 km² |
| Tilavuus | 0,002324 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 5,6 m |
| Suurin syvyys | 11,5 m [2] |
| Valuma-alue | 26 km² [1] |
| Saaria | 2 [1] |
 Väinjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Väinjärv (myös Veinjärv)[3] on Virossa Järvan kunnassa Järvamaalla sijaitseva luonnollinen järvi. Se on maakunnan suurin järvi.[1][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Pandiveren ylängön eteläosassa Ervitan ja Väinjärve kylien lähellä itä-länsi-suuntaisessa matalassa laaksossa. Järven pinta-ala on 36 hehtaaria (ha) ja se on 1,4 kilometriä pitkä ja 450 metriä leveä. Luontaisia saaria on vain yksi ja sen pinta-ala on 0,33 ha, mutta länsipään niemi on katkaistu toiseksi saareksi. Järven keskisyvyys on 5,6 metriä ja sen tilavuudeksi on arvioitu 0,00232 kuutiokilometriä eli 2,32 miljoonaa kuutiometriä. Siihen laskee ojia laajalta alueelta, jonka pinta-ala on 26 km². Sen laskuoja on Väinjärve oja, joka lähtee järven itäpäästä ja joka yhtyy Preedi jõgeen 800 metrin jälkeen.[1][3]
Järven rantaviivan pituus on 4,6 kilometriä ja rannat ovat metsä- tai puistoaluetta. Järven pohjois- ja lounaispuolen pellot ovat vaikuttaneet ojiensa takia järven rehevöitymiseen. Oman osansa on antanut kaakkoispuolen turpeentuotantoalue. Vesi on kirkasta ja pohjoisrannalle on kunnostettu uimaranta, jossa on hyppytornikin.[1][3][4]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[3]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline miksotroofne tai kalgiveeline segatoiteline, KM). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on joko keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on tällöin rehevöitynyt. Järven vedessä on myös korkea humuspitoisuus.[3]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vesi on nykyään selkeää, mikä voi olla seurausta kuormituksen vähenemisestä ja järven pohjassa olevien lähteiden yhteisvaikutuksesta. Veden näkösyvyys on 2,5–3 metriä. Järvestä saadaan varsin isoja kaloja. Yleisimmät lajit ovat hauki, ahven, ruutana, suutari ja lahna. Järveltä voi vuokrata veneitä.[2][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Keskkonnaregister: Väinjärv (vee2050300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b Krause, Teet: Väinjärv – selge vesi, suured kalad ja allveekütid(viroksi), viitattu 23.6.2017
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b VisitEstonia: Väinjärv[vanhentunut linkki](viroksi), viitattu 23.6.2017