Väinö Sanaksenaho

Väinö Edvard Sanaksenaho (5. maaliskuuta 1892 Oulu – 6. helmikuuta 1980) oli suomalainen jääkärivänrikki.

Perhetausta

Hänen äitinsä oli Elsa Sofia Sanaksenaho. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1943 hammaslääkäri Aili Adéle Watian kanssa.

Opinnot

Sanaksenaho kävi kansakoulun ja Oulun kauppakoulua.

Jääkärikausi

Jääkäripataljoonan 2. komppania.

Sanaksenaho työskenteli konttoristina ja liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 11. maaliskuuta 1916 ja otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella sekä Aa-joella. Hänet siirrettiin 11. helmikuuta 1917 Altonan työosastoon, mistä hänet laskettiin siviilitöihin 2. elokuuta 1917.

Suomen sisällissota

Sanaksenaho saapui takaisin Suomeen 24. maaliskuuta 1918 Vaasaan höyrylaiva S/S Arcturuksen toisella aseidenkuljetusmatkalla. Vaasasta hänet komennettiin komppanianpäälliköksi Oulun suojeluskuntaan.

Sisällissodan jälkeinen aika

Sisällissodan jälkeen hänet siirrettiin 5. kesäkuuta 1918 alkaen Suomen valkoisen kaartin 12. pataljoonan 3. komppaniaan. Armeijasta hän kumminkin erosi ja liittyi 22. kesäkuuta 1918 jääkärikapteeni Toivo Kuisman johtamaan Vienan Karjalan retkikuntaan. Hän toimi retkikunnalla joukkueenjohtajana ja 20. elokuuta – 15. syyskuuta 1918 välisen ajan komppanianpäällikkönä 2. komppaniassa. Hän otti osaa retkikunnalla taisteluihin Vuokkiniemessä, missä hän haavoittui. Retkikunnalta palattuaan Suomeen hän toimi Kuopiossa jääkärikapteeni Kuisman adjutanttina sekä toimi 1. joulukuuta 1918 – 1. huhtikuuta 1919 välisen ajan opettajana karjalaisten sotilasjohtajakursseilla ja oli huhtikuun ajan kurssinjohtajana sekä sen jälkeen 21. kesäkuuta 1919 saakka retkikunnan rahastonhoitajana. Myöhemmin hän liittyi Suojeluskuntajärjestöön, missä hänet sijoitettiin harjoituspäälliköksi Iisalmen suojeluskuntaan 1. syyskuuta 1919 ja toimi tehtävässä 1. elokuuta 1921 saakka, toimien tuona aikana hetken myös Iisalmen suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Vuonna 1925 hän siirtyi järjestysmieheksi Kyrön-Petsamon maantienrakennustyömaalle, mistä hän siirtyi etsivän keskuspoliisin palvelukseen 12. syyskuuta 1930 ja palveli keskuspoliisissa 14. helmikuuta 1931 saakka. Myöhemmin hän toimi sekalaisissa töissä.

Talvi- ja jatkosota

Sanaksenaho osallistui talvisotaan ylimääräisenä kansliavirkailijana Kemin sotilaspiirin esikunnan Kutsuntatoimistossa. Välirauhan aikana hän jatkoi samassa tehtävässä, kunnes jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin Oulun läänin kansanhuoltopiirin palvelukseen, missä tehtävässä hän palveli sodan loppuun saakka.

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Varavääpeli 5. kesäkuuta 1918 Vääpeli 1918 Vänrikki, kapteeni Toivo Kuisman joukoissa 1919		Vapaussodanmuistomitali soljen kera Talvisodanmuistomitali Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

Lähteet

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.