Väinö Raatikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Väinö Antti Raatikainen (30. marraskuuta 1888 Hanko11. maaliskuuta 1958) oli suomalainen toimittaja.[1][2]

Väinö Raatikainen pääsi ylioppilaaksi 1908. Hän opiskeli sitten ajoittain yliopistossa ja toimi kotiopettajana. Hän oli 1916 Länsi-Uusimaa-lehden toimittajana ja 1917–1918 Salmetar-lehden päätoimittajana. Tämän jälkeen Raatikainen oli SOK:n pikakirjoittajana 1919–1923 ja Oy Mediaatorin saksan- ja ruotsinkielen kirjeenvaihtajana Helsingissä 1923. Hän toimi sitten Keskipohjanmaa-lehden toimitussihteerinä 1923–1924 ja Keskisuomalainen-lehden toimitussihteerinä 1925–1926. Hän muutti sitten Turkuun ja toimi Uusi Aura-lehden ulkomaan ja talousosaston toimittajana 1927–1930. Vuosina 1931–1936 Raatikainen oli Suomen Leipuriliiton asiamiehenä ja sihteerinä sekä Leipuri-lehden vastaavana toimittajana Helsingissä. Sen jälkeen hän oli virkailijana ja vapaana sanomalehtimiehenä Helsingissä. [1]