Väinö Lindgrén
Väinö Brynolf Lindgrén (4. kesäkuuta 1889 Tampere – 28. marraskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja.[1][2]
Väinö Lindgrénin vanhemmat olivat insinööri Kaarlo Brynolf Lindgrén ja opettaja Anna Karolina Miettinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta 1907 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1913.[2][1]
Lindgrén oli 1910–1912 Teknillisen korkeakoulun deskriptiivisen geometrian apulaisopettajana. Opiskeluaikanaan hän oli työskennellyt teollisuuslaitoksissa Tampereella. Lindgrén oli sähköinsinöörinä ensin kotimaassa ja sitten Riiassa ja Kärkevissä sekä 1917–1918 Helsingin kaupungin sähkölaitoksen käyttöinsinöörinä. Vuonna 1919 hän siirtyi Voima- ja polttoainetaloudellisen yhdistyksen Ekonon sähköosaston johtajaksi ja 1919–1927 hän toimi A. Ahlström Oy:n Varkauden tehtailla käyttöinsinöörinä, puuhiomon teknillisenä johtajana, yli-insinöörinä ja toimitusjohtajan apulaisena. Hän oli Ab Svartå Bruk Oy:n toimitusjohtajana 1928–1939 ja Oy Algol Ab:n toisena johtajana vuodesta 1939 ja toimitusjohtajana 1944–1947.[2][1]
Väinö Lindgrén oli naimisissa 1922–1931 pianisti Asta Carlsonin (k. 1931) kanssa ja vuodesta 1943 taidemaalari Torborg Kramerin (1903–1984) kanssa.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ins. Väinö Lindgren 50-vuotias, Helsingin Sanomat, 04.06.1939, nro 147, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 26.05.2024
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1905-1907, matrikkelinumero 31125
- ↑ Suomalaisen kuvataiteen bibliografia : Kramer-Lindgren, Torborg s. 1903 - k. 1984