Väinö Leivo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Väinö August Leivo (28. elokuuta 1912 Messukylä30. heinäkuuta 1980 Espanja) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]

Väinö Leivon vanhemmat olivat leipuri August Jalmari Leivo ja Fanni Elina Vilkman ja puoliso vuodesta 1939 Helene Lemmikki Lindroos. Leivon vanhemmat perustivat leipomon Tampereen Messukylään 1913. Väinö Leivo työskenteli siellä lähettinä ja apulaisena jo varhain ja aloitti oman leipurin uransa 1930. Talvisotaan Leivo osallistui kivääriryhmän johtajana ja jatkosotaan Tampereen liikennetoimistossa komppanian vääpelinä ja ajotarkastajana. Leivon leipomon johtaja hänestä tuli vuonna 1940 ja leipomon muututtua osakeyhtiöksi 1950 yrityksen toimitusjohtaja. Hänen johtamanaan leipomosta kasvoi Tampereen suurin ja yksi maan suurimmista yksityisistä leipomoista. Tuotanto koneellistettiin ja yritys perusti myös kahvilan Tampereen keskustaan 1953. Vuonna 1965 kahviloita oli jo yksitoista. Leivolle, jolla oli myös useita alueellisia ja oman alansa luottamustoimia, esitettiin kauppaneuvoksen arvonimeä 1967, mutta se muuttui sittemmin teollisuusneuvoksen arvonimeksi. Sen hän sai vuonna 1970. Perheyrityksen johtamisesta Väinö Leivo luopui vuonna 1977.[1]

  1. a b Biografia-sampo: Väinö Leivo Viitattu 25.10.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]