Vähikkälän työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vähikkälän työväentalo
Vähikkälän työväenyhdistyksen (1905-1956) entinen talo, jossa 1983 sijaitsi kuvanveistäjä Erkki Kannoston kesäkoti ja ateljee.
Vähikkälän työväenyhdistyksen (1905-1956) entinen talo, jossa 1983 sijaitsi kuvanveistäjä Erkki Kannoston kesäkoti ja ateljee.
Sijainti Vähikkälä, Janakkala
Valmistumisvuosi 1905
Rakennuttaja Vähikkälän Työväenyhdistys ry, Vähikkälän raittiusseura
Omistaja yksityinen
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Vähikkälän työväentalo on Janakkalan kunnan Vähikkälän kylässä sijaitseva entinen työväentalo, joka on vuodesta 1978 toiminut taiteilija Erkki Kannoston kesäateljeena.

Vähikkälän työväenyhdistys perustettiin helmikuussa 1905. Mukaan liittyi yli sata jäsentä. Vuoteen 1916 mennessä määrä väheni 48:aan.[1]

Vuonna 1912 yhdistys osti vuonna 1905 rakennetun talon, joka oli entinen raittiusyhdistys Tuikkulan talo.[1] Yhden lähteen mukaan yhdistykset itse asiassa rakensivat talon yhteisvoimin, ja raittiusyhdistys myi työväenyhdistykselle vain oman osuutensa talosta. Työväenyhdistys laajensi taloa oston jälkeen.[2]

Vuonna 1978 kuvanveistäjä Erkki Kannosto osti talon kesäateljeekseen rahoilla, jotka hän sai voitettuaan Lahden kaupungin kilpailun veistämällään punavankien muistomerkillä. Kyseinen muistomerkki sijaitsee Lahden Fellmaninpuistossa. Talo oli tuolloin jo tyhjillään. Taiteilija perheineen käytti taloa ainakin vuoteen 2015 saakka kesäpaikkanaan. He ovat kunnostaneet taloa vuosien mittaan useaan kertaan.[3]

Toimintaa työväentalolla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talon ollessa työväentalona siellä järjestettiin muun muassa iltamia ja muita ohjelmallisia juhlia.[4][5] Vuonna 2015 Erkki Kannosto järjesti talon puutarhassa parinkymmenen veistoksen pienoisnäyttelyn.[3]

  1. a b Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Janakkalan kunta, 1976. ISBN 951-99089-1-9
  2. Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
  3. a b Hämeen Sanomat hameensanomat.fi. 21.3.2017. Viitattu 19.12.2022.
  4. Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 23.7.1919, no 32. Viitattu 19.12.2022.
  5. Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 31.8.1939, no 106. Viitattu 19.12.2022.