Uuraisten työväentalo
| Uuraisten työväentalo | |
|---|---|
| Uuraisten työväentalo Taistola | |
 Uuraisten työväentalo noin vuonna 1922, kuvassa yhdistyksen jäseniä. |
|
| Osoite | Vanha Saarijärventie (nyk. Hakkaraismäentie 64) |
| Sijainti | Uurainen |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1917 |
| Rakennuttaja | Uuraisten kirkonkylän Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Uuraisten kirkonkylän Sos.dem. Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Uuraisten työväentalo on valmistunut vuonna 1917, ja se sijaitsee Uuraisilla vanhan Saarijärventien varressa noin kilometrin päässä kirkonkylän keskustasta. Talon ja tien välissä on hiekkapiha, joka on toiminut urheilukenttänä. Talon takana on vuonna 1956 valmistunut Kasino-niminen kahdeksankulmainen ja telttakattoinen tanssilava, ja sen vieressä samana vuonna rakennettu ulkoravintola. Työväentalon takana on lautarakenteinen 1960-luvulla valmistunut ulkorakennus, johon mm. wc:t on sijoitettu. Työväentalon takana sijaitseva tanssilava-alue on aidattu korkealla verkkoaidalla. Työväentalon omistaa Uuraisten kirkonkylän Sos.dem. Työväenyhdistys.[1]
Uuraisten työväentalo on maakunnallisesti arvokas. Rakennus kuvastaa 1900-luvun alun perinteistä hirsirakentamista ja julkisivut ovat ikkunoita ja ovia lukuun ottamatta melko alkuperäisessä asussa. Tien varressa sijaitsevana rakennuksella on maisemallista arvoa entisen Saarijärventien eli nykyisen Hakkaraismäentien miljöössä.[1] Työväentalon tanssilava kuvastaa viime sotien jälkeen voimakkaasti kasvanutta tanssilavakulttuuria ja se on säilynyt melko hyvin alkuperäisessä asussaan.[1] Työväentaloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuraisten kirkonkylän työväenyhdistys on perustettu vuonna 1906. Aluksi kirkonkylän yhdistys toimi Kangashäkin yhdistyksen alaisena osastona, mutta itsenäistyi vuonna 1909. Aluksi kokoukset järjestettiin suuremmissa taloissa mm. Keskisessä.[1]
Vuonna 1865 rakennettu kauppias Erik Savolaisen kauppakartano ostettiin yhdistykselle vuonna 1909. Talossa järjestettiin kokouksia ja iltamia ja siinä toimi myös kahvila. Savolan tontti oli jäänyt kaupassa Keskisen omistukseen eikä sen vuokrasopimusta enää uusittu 1916. Yhdistys sai vuokrattua Paanalasta hehtaarin kokoisen tontin vanhan Saarijärventien varrelta noin kilometrin päässä keskustasta, jonne työväentalo siirrettiin vuosina 1916–1917. Myöhemmin yhdistys sai ostaa tontin omaksi. Työväentalo vihittiin käyttöön vuonna 1917. Keväällä 1918 työväentalon otti haltuunsa Uuraisten suojeluskunta, joka käytti sitä punavankien vankileirinä. Talossa pidettiin vangittuina edellisenä talvena kutsuntoihin saapumatta jääneitä pitäjäläisiä. Tällöin tukittiin rakennuksen kivijalka laudoilla mahdollisen tuhopolton ehkäisemiseksi. [1]
Keväällä 1919 yhdistyksen vappujuhla pidettiin jo talolla juhlallisesti: mm. vappukulkueeseen osallistui 900 pitäjäläistä. Vuonna 1920 taloon tehtiin näyttämö. Kulissit rakensi taiteilija Oskari Raja-aho. Vuonna 1954 uusittiin näyttämö, pukusuoja ja eteinen. Talon keittiö on toiminut vahtimestarin asuntona vuoteen 1956 saakka.[1]
Rakennukseen tehtiin perusteellinen korjaus vuonna 1978. Seinät lämpöeristettiin lasivillalla ja päällystettiin lastulevyillä. Keittiön osalta tämä tehtiin joitakin vuosia myöhemmin, jolloin myös rakennettiin vesijohto, viemäri ja sisä-wc. 1980-luvulla tehtiin ulkomaalaus ja ulkoverhouksen uusittiin osittain. 2000-luvulla työväentaloon on tehty ikkunanpuitteiden ja vuorilautojen kunnostus. Vuosina 2011–2012 piha tasoitettiin ja päällystettiin soralla. Samalla tehtiin sadevesiviemäröinti ja syöksytorvien kunnostus. Keittiössä uusittiin lattian päällyste ja kiintokalusteet, sekä tehtiin tarvittavat sähkö- ja putkityöt. Seinät maalattiin entisten värien mukaan. Vanhat väliovet kunnostettiin.[1]
Pihapiiriin valmistui vuonna 1956 Kasino-niminen tanssilava. Sen viereen rakennettiin samana vuonna myös ulkoravintola. Tanssilava ja siihen liittyvä kahvilarakennus peruskorjattiin EU-rahoituksella vuosina 2003–2004. Kummastakin korjattiin vesikatto, ulkoverhous uusittiin osittain ja rakennukset maalattiin. Tanssilavaan asennettiin lasi-ikkunat.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalo on hirsirakenteinen. Rakennuksen perusrunko on suorakaiteen muotoinen, aumakattoinen. Tien puolella rakennuksen keskellä on satulakattoinen frontoni, jossa on yksinkertainen tympanonkoriste. Pääosin vuoraus on pysty-peiterimalaudoitusta, mutta tien puolella rakennuksen keskellä on vyöhykejako, jossa helman vuoraus on pysty-peiterimavuori, rakennuksen keskiosa vaakalaudoitettu, ja frontonin seinäosa pystylaudoitettu. Ikkunat ovat alun perin olleet kuusiruutuiset ja sisäänkäynnin molemmin puolin on ollut sirot moniruutuiset ikkunat. Ikkunat on kuitenkin vaihdettu 1930–1940-luvun tyylisiksi standardi-ikkunoiksi.[1]
Sisätiloissa on sali, jossa on lankkulattiat, lastulevypintaiset seinät ja kolmilappeinen laudoitettu sisäkatto. Ovet ovat alkuperäisiä peiliovia. Salissa on lisäksi näyttämö. Talon toisessa päässä on keittiö ja sen vieressä kahvila/ravintolatyyppinen pienempi huone. Keittiötä on uusittu ja modernisoitu.[1]
Rännejä ja kattoa on korjailtu vuonna 2015. Lämmitys toimii puu-uunilla ja sähköllä ja talossa on sisä-wc.[2]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, iltamia, urheiluharjoituksia ja juhlia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. (Museoviraston raportti) julkaisematon, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.
- ↑ Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.