Uuraisten Kangashäkin työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uuraisten Kangashäkin työväentalo
Uuraisten Kangashäkin työväentalo
Osoite 41290 Kangashäkki
Sijainti Uurainen
Valmistumisvuosi 1927
Rakennuttaja Uuraisten Kangashäkin työväenyhdistys
Omistaja Eino Aho
Runkorakenne hirsi, lauta
Kerrosluku 1
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Uuraisten Kangashäkin työväentalo on Uuraisilla Kangashäkin kylässä sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas. Talo edustaa perinteistä työväentalorakentamista.[1]

Talon tontti on ostettu vuonna 1926 Toivo Paloselta. Talon salin osuus on rakennettu Kummunkylän työväenyhdistyksen työväentaloksi, mistä se on siirretty Kangashäkkiin. Ravintola- ja keittiöosan urakoi Oskari Lehtovirta Einari Niinimäen vanhan hevostallin heinäsuovasta. Rakennukseen on tehty yksi pärekatto talkoilla sotien jälkeen. Nykyisen omistajan aikana on laitettu peltikatto.[1]

Vuonna 1932 uusittiin eteinen ja narikka. Vuonna 1945 tehtiin sisustustöitä ja hankittiin saliin lämmityslaitteet. Talo sähköistettiin vuonna 1949.[1]

Sotien aikana talossa majoitettiin inkeriläisiä, jotka pitivät salissa lampaita. Tällöin sali turmeltui.[1]

Tontti ja sillä olevat rakennukset myytiin Eino Aholle vuonna 1968, kun yhdistyksen toiminta oli hiljentynyt ja rakennukset olivat päässeet huonoon kuntoon. Uusi omistaja on rakentanut tontille saunan.[1]

Rakennus on osittain hirsi- ja osittain lautarunkoinen ja harjakattoinen. Katteena on pelti. Perusta ovat kivipilarit.[1]

Talossa on sali näyttämöineen, ravintola, keittiö, narikka, eteinen ja pieni varasto. Lautarakenteisessa pulpettikattoisessa ulkorakennuksessa on varasto ja wc:t.[1]

Toimintaa työväentalolla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talo oli vuonna 1979 yksityisasuntona.[1]

  1. a b c d e f g h Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. (Museoviraston raportti) julkaisematon/ Museovirasto, 1979. Teoksen verkkoversio.