Uuno Talvio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uuno Johannes Talvio (6. maaliskuuta 1890 Turku13. lokakuuta 1947) oli suomalainen toimittaja ja kääntäjä.[1][2]

Uuno Talvio pääsi ylioppilaaksi 1909 ja hän opiskeli sitten taide- ja kirjallisuushistoriaa Helsingin yliopistossa. Talvio oli Uusi Aura-lehden toimittajana 1913–1916 ja sen jälkeen hän oli työssä Maakansa-lehdessä, Suomen Tietotoimistossa ja Iltalehdessä. Vuonna 1930 Talvio siirtyi Ajan Suunta-lehteen ja toimi vuodesta 1932 alkaen lehden toimitussihteerinä. Hän toimitti myös Kodin Kuvasto- ja Suomen Teollisuus-aikakauslehtiä. Talvion artikkeleita, runoja ja käännöksiä ilmestyi myös muissa lehdissä.[1]

  • Rudolf Herzog : Elämän unelmia: kertomuksia ; saksankielestä suomensi Uuno Talvio. Karisto 1910
  • Ellen Key : Ihmissuvun lapsuuden ajoilta. Sosialistinen kirjapaino-osuuskunta, Turku 1910
  • Orison Swett Marden : Minulla oli ystävä. Karjalan kirjallisuuden ystävät, Viipuri 1918 (alkuteos I had a friend)
  • T. Vogel-Jørgensen : Winston Churchill 1-2. Suomen kirja, Helsinki 1945 (alkuteos Winston Churchill: sejrens organisatør)
  • Hans Zinsser : Lääkärin päiväkirja: R. S:n elämäkerta. Mantere, Helsinki 1947 (alkuteos As I remember him ; the biography of R. S.)
  • Karen Erichsen : Poikiensa äiti: romaani. Gummerus 1948 (alkuteos Silkekysen)