Uuno Saarnio
Uuno Saarnio (sukunimi vuoteen 1919 Bredström; 5. tammikuuta 1896 Turku – 14. huhtikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen kirjastonjohtaja ja filosofi.
Saarnio keskeytti oppikoulun kolmannelta luokalta ja työskenteli sitten Kansallis-Osake-Pankin konttoristina Turussa 1912–1920 ja Turun kaupunginkirjastossa harjoittelijana 1920–1921. Hän valmistui ylioppilaaksi yksityisesti Forssan yhteislyseosta 1921. Saarnio opiskeli tämän jälkeen filosofiaa ja matematiikkaa Turun yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1927. Opintojen ohella Saarnio oli työssä Turun yliopiston kirjastossa amanuenssina 1921–1928. Valmistuttuaan hän oli Turun kaupunginkirjaston palveluksessa varakirjastonhoitajana 1928–1939.
Saarnio väitteli filosofian tohtoriksi 1937, väitöskirja Untersuchungen zur symbolischen Logik I käsitteli merkkien ja merkityssuhteiden logiikkaa. Hän työskenteli Tampereen kaupunginkirjaston johtajana 1939–1940 ja sen jälkeen Helsingin kaupunginkirjaston johtajana 1940–1963. Saarnio toimi myös Helsingin yliopiston logiikan dosenttina 1945–1966 ja hän sai professorin arvonimen 1957. Eläkkeelle jäätyään Saarnio toimi vielä Bonnin yliopiston vierailevana filosofian professorina 1964–1966 ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan filosofian historian luennoitsijana 1967–1969.
Kirjastonjohtajana Saarnio kehitti muun muassa sairaala- ja musiikkikirjastotoimintaa ja aloitti vuonna 1942 kirjastokerhotoiminnan Helsingin kaupunginkirjastossa. Filosofian alueella hän tutki sanateoriaa, etiikkaa ja arvoteoriaa sekä matemaattisen logiikan alueella transfiniittisia järjestyslukuja ja kontinuumihypoteesia. Saarnio uskoi itse todistaneensa matemaatikko Georg Cantorin kontinuumihypoteesin oikeaksi mutta hänen naiiviin joukko-oppiin perustuva ratkaisuehdotuksensa ei ole saanut matemaatikkojen hyväksyntää. Kontinuumihypoteesin mukaan ei ole olemassa sellaista joukkoa, joka on kooltaan kokonaislukujen joukon ja reaalilukujen joukon välissä.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Untersuchungen zur symbolischen Logik I, väitöskirja. 1935
- Arvo ja eetillisyys. Ilmestynyt Filosofisen yhdistyksen vuosikirjassa Ajatus 1944, eripainos 1945.
- System und Darstellung der Transfiniten Ordnungszahlen. 1958
- Etiikka, arvoteoria, tietoteoria. [S.l.]: [s.n.], 1966.
- Logiikkaa ja filosofiaa. [S.l.]: [s.n.], 1966.
- Mitä tiedämme äärettömästä? Helsinki: WSOY, 1969.
- Die Wahrheitstheorie der deskriptiven Sätze. 1977 (yhdessä Heinz Endersin (s. 1937) kanssa)
- Arvo ja eetillisyys. (Näköispainos) Helsinki: Transkirja, 1989. ISBN 952-90-1257-8
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Palomäki, Jari: Uuno Saarnio – omintakeinen filosofi. Tieteessä tapahtuu 6/2002. (PDF)