Uudenkaupungin Työvene
| Uudenkaupungin Työvene Oy[1] | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Toimitusjohtaja | Harri Putro[2] |
| Puheenjohtaja | Pertti Tapani Vuorinen[2] |
| Kotipaikka |
 Uusikaupunki, Suomi[1] |
| Toimiala | Laivojen ja kelluvien rakenteiden rakentaminen[1] |
| Liikevaihto |
 29,9 milj. € (2012)[2] |
| Liikevoitto |
2,8 milj. € (2012)[2] |
| Henkilöstö | 67 (2012)[2] |
| Kotisivu | www.tyovene.com |
Uudenkaupungin Työvene Oy on vuonna 1987 perustettu Uudessakaupungissa sijaitseva laivanrakennusyhtiö.[3] Se on rakentanut muun muassa monitoimialuksia, vartiolaivoja ja losseja. Yritys rakentaa pienistä alumiinisista työveneistä enimmillään 100 metrin pituisiin laivoihin.[3] Yrityksen tuotanto perustuu lähinnä viranomaiskäyttöön tuleviin aluksiin, joista osaa on rakennettu myös pieninä sarjatuotantoerinä.[4]
Yrityksen nimi oli 30. joulukuuta 2003 saakka UTV Holding Oy.[2]
Tuotantotilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uudenkaupungin Työvene sijaitsee Uudenkaupungin sataman eli Hepokarin sataman alueella.[5]
Telakan rakennusalusta on enimmillään 100 metrin pituinen, ja sillä sijaitsee neljä 36 tonnin nosturia. Varustelulaitureita on 400 metriä, ja niillä on kaksi 20 tonnin ja yksi 10 tonnin nosturi. Telakka-alueella sijaitsevat seuraavat päätuotantotilat:
- terästuotanto 3 500 m2
- alumiinituotanto 1 300 m2
- varusteluhalli 530 m2
- maalaushalli 400 m2
- varastot 1 250 m2 ja 600 m2
- sekä varustelu-, putki- ja puusepänverstaat 1 800 m2 ja 500 m2
30 × 12 metrin kokoiset lohkot voidaan valmistaa sisätiloissa.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen vuotta 2001 Uudenkaupungin Työvene oli rakentanut muun muassa jäissä kulkevia kuttereita Puolaan ja öljyntorjunta-aluksen Venäjälle. Vuonna 2001 valmistui vedentutkimusalus Latviaan. Tuolloin yrityksen tärkein markkina-alue oli Itämeren ympärysvaltiot ja tuotannosta suuntautui vientiin 40 prosenttia. Yrityksen toimitusjohtaja Harri Putro kertoi vuonna 2001, Uudenkaupungin Työveneen etsivän erityisesti EU-alueen julkisia hankintoja. Telakkatukia ei yritys vielä tuolloin ollut saanut. Vuonna 2001 yritys oli rakentanut toimintansa aikana 129 alusta. Pienenä telakkana Uudenkaupungin Työvene on saanut uskottavuutta asiakkaiden silmissä kun Wärtsilä on ollut mukana tarjousten tekemisessä ja rahoittajille on osoitettu toiminnan pitkäjännitteisyyttä vahvistamalla tasetta tuloksella.[4]
Uudenkaupungin Työveneen rakentamia aluksia ovat muun muassa vuonna 1998 valmistunut 53,5-metrinen yhteysalus M/S Viggen,[7] Suomen rajavartiolaitokselle rakennettu kolmen vartiolaivan sarja; vuonna 1999 valmistunut VL Telkkä, 2002 valmistunut VL Tavi ja 2004 valmistunut VL Tiira,[8] vuonna 2003 valmistunut katamaraani-tyyppinen merenmittausalus Kaiku[9] ja Suomen tasavallan presidentin vuonna 2008 valmistunut edustusvene Kultaranta VIII.[10]
Lisäksi yritys myös korjaa aluksia. Se on peruskorjannut muun muassa Rajavartiolaitoksen vartiolaiva VL Uiskon ja VL Tursaan.[11]
Rakennettuja aluksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uudenkaupungin Työvene solmi lokakuussa 2007 rakennussopimuksen Suomen ympäristökeskuksen kanssa uudesta öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan erikoistuneesta monitoimialuksesta. Aluksen hankintahinta on 47 miljoonaa euroa.[12] Aluksen pituus on 71 metriä ja se käyttöönotetaan maaliskuussa 2011.[13]
Viron rajavartiolaitos tilasi huhtikuussa 2010 28,6 miljoonan euron arvoisen monitoimialuksen. Aluksen työllistävä vaikutus on 130 henkilötyövuotta ja se luovutetaan tilaajalle syksyllä 2012.[14]
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tilasi vuoden 2011 alussa kaksi lossia. Alusten työllistämisvaikutukset olivat 50 henkilötyövuotta. Tilatut lossit on sijoitettu Paraisille Iniön ja Jumon saarten väliseen liikenteeseen, sekä toinen lossi sisävesille Saimaalle Puumalan kuntaan Kietävälään. Lossien pituus on 47,4 metriä, leveys 17,2 metriä ja syväys 1,5 metriä.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Arkistoitu 1,7,2913. Viitattu 2.6.2013.
- ↑ a b c d e f Finder yritystieto Fonecta Oy. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 2.6.2013.
- ↑ a b Yrityskuvaus Uudenkaupungin Työvene Oy. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ a b Sormunen, Timo: Pientelakka pärjää ilman tukirahoja 5.6.2001. Taloussanomat. Viitattu 1.2.2011.
- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ Toimitilat Uudenkaupungin Työvene Oy. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ Ahvenanmaan saaristolautat Ålandstrafiken. Arkistoitu 7.7.2011. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ Rajavartiolaitokselle uusi monikäyttöalus. 27.5.2004. Rajavartiolaitos. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ Hydrographic catamaran survey vessel Kaiku OJAL (pdf) Meritaito Oy. Arkistoitu 20.6.2015. Viitattu 27.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Presidentti haki veneen Uudestakaupungista. 16.6.2008. Vakka-Suomen Sanomat. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ Vartiolaivat Tursas ja Uisko peruskorjataan. 31.12.2003. Rajavartiolaitos. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ Suomalainen, Harri: Työvene sai monitoimialustilauksen. 29.10.2007. Vakka-Suomen Sanomat. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ Suurlähettiläs vieraili SYKEn aluksella 26.1.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ Suomalainen, Harri: Virolaistilaus työllistää U:gin Työvene Oy:n. 15.4.2010. Vakka-Suomen Sanomat. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 27.1.2011.
- ↑ Suomalainen, Harri: U:gin Työvene rakentaa kaksi saaristolossia. 24.01.2011. Vakka-Suomen Sanomat. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 27.1.2011.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uudenkaupungin Työveneen kotisivut (englanniksi)
- Sormunen, Timo: Pientelakka pärjää ilman tukirahoja. Taloussanomat. 5.6.2001. Arkistoitu 29.4.2013.
- Kapanen, Ari: Valtion auttama Masa-Yards tukee Kvaernerin kattilateollisuutta. Taloussanomat. 17.4.1998. Arkistoitu 29.4.2013.