Uskonto Virossa
Viro on yksi maailman vähiten uskonnollisista valtioista. Vain 14 % väestöstä pitää uskontoa merkittävänä osana päivittäistä elämäänsä.[1] Suurin osa uskonnollisesta väestönosasta on kristittyjä, ja he jakautuvat vielä 90 eri liikkeeseen. Suurin osa Viron kristityistä on kuitenkin ortodoksikristittyjä tai luterilaisia. Ringo Ringveen mukaan uskonnolla ei koskaan ole ollut tärkeää roolia niin Viron "poliittisella kuin ideologisellakaan sotatantereella" ja että "1930-luvun lopulla vallinneet ajatukset valtion ja kirkon läheisemmistä suhteista päättyivät vuoden 1940 neuvostomiehitykseen". Sen lisäksi hän toteaa "uskonnollisten traditioiden kadonneen useimmista perheistä" Neuvostoliiton valtioateismin seurauksena. Ennen toista maailmansotaa virolaisista noin 80 % oli protestantteja ja suurin osa heistä luterilaisia.
Vuosien 2001 ja 2011 väestönlaskentojen välillä Virossa elävien ortodoksikristittyjen määrä ylitti luterilaisten määrän ja ortodoksisesta kirkosta tuli maan suurin kristillinen kirkkokunta. Kantavirolaisten keskuudessa luterilaisella kirkkokunnalla on kuitenkin yhä eniten kannattajia ja ortodoksisuutta harjoittaa lähinnä vironvenäläinen vähemmistö.
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Viron asukkaista 54 % ei koe yhteyttä mihinkään uskontoon, 16 % on ortodoksikristittyjä ja 10 % luterilaisia.[2][3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vucheva, Elitsa: Estonians least religious in the world euobserver. 11.9.2009. Viitattu 22.12.2016. (englanniksi)
- ↑ PC0454: AT LEAST 15-YEAR-OLD PERSONS BY RELIGION, SEX, AGE GROUP, ETHNIC NATIONALITY AND COUNTY, 31 DECEMBER 2011 31 December 2011. Statistics Estonia. Viitattu 9 January 2014.
- ↑ PHC 2011: over a quarter of the population are affiliated with a particular religion 29 April 2013. Statistics Estonia. Arkistoitu 24 marraskuu 2017. Viitattu 9 January 2014.