Uskonnollinen taide

Mietiskelevä bodhisattva. Korea, 500-luku.

Gentile da Fabriano, Neitsyen kruunaaminen, noin 1420. Maria, Jeesus ja Pyhä Henki kyyhkysenä.

Uskonnollinen taide on uskonnon kuvallisia ilmentymiä taiteessa. Taide vaikuttaa myös uskontoon, esimerkiksi rituaaleissa käytetään taiteen eri muotoja apuna. Temppeleissä ja kirkoissa on taideteoksia, joissa kuvataan uskontoon liittyviä aiheita.

Historia

Antiikin roomalaiset käyttivät taidetta osoittamaan kunnioitusta sankareilleen ja kertomaan näiden uroteoista. Nämä taiteen tarkoitukset, kunnioitus ja kertominen, levisivät myös uskonnolliseen taiteeseen monissa kulttuureissa, jotka olivat roomalaisten kanssa kosketuksissa ajanlaskun alussa. Hellenistisen ja roomalaisen taiteen vaikutukseksi lasketaan, että egyptiläiset alkoivat koristaa hautamuistomerkkejä muotokuvilla, intialaiset tekivät kuvia Buddhan elämästä ja jopa juutalaiset, joiden perinne kielsi jumalankuvien tekemisen, alkoivat maalata kuvia Tanakin kertomuksista synagogiin.

Kristillisessä kirkossa kehittyi varhain kuvallista symboliikkaa, jonka tarkoituksena oli merkitä Raamatun kertomuksista tutut hahmot ja pyhät niin, että lukutaidottomatkin osaavat tunnistaa heidät. Pietarin ulkonäköä ei tunneta, mutta veistoksista hänet voi tunnistaa mukana kulkevista avaimista. Samoin kyyhky kuvaa Pyhää Henkeä. Tyypillisiä kristillisen kirkkotaiteen kuva-aiheita ovat Madonna ja lapsi ja Kristus ristillä.

Katso myös

• Ikonoklasmi
• Islamilainen taide

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uskonnollinen taide Wikimedia Commonsissa